Kaunokirjallisen työn esitys
Kuiskaten kerron sinulle
menneisyyteni haavoja
Tunnen ne kipeänä viiltona sisälläni
mutta sinä heität lauseeni takaisin
naurulla kuorrutettuna
Toivoin että edes sinä rakas
kuuntelisit minua
Muttet piittaakaan
Haluat pitää minut vain pirteänä päivänsäteenä ajatuksissasi
mutta tiesitkö että minunkin elämä on täynnä kipeää realismia
Työn tiedot
Päivänsädekin saa haavoja
Turhake
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 33 sanaa» Työ lisätty: 06.04 - 2008» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Se yö.
Kommentit
xandravicious
01:56 // 06.04 - 2008
Muuten ihan rakkaus, mutta kohta 'Muttet piittaakkaan tunteistani' on ihan hemmetin kliseisen kuulonen.
GemineWings
18:25 // 06.04 - 2008
Nätti runo ulkoasultaan ja sanavalinnoiltaan. :)
Ensimmäisen säkeistön viimeisestä säkeestä "Muttet piittaakkaan tunteistani" -> piittaakaan (pikkuseikka tosin). Mutta voisiko tuon "tunteistani" sanan jättää kokonaan pois? Se tuntuu hieman ylimääräiseltä.
Ajatus tässä on kaunis, erityisesti toisesta säkeistöstä pidän kovasti. Jää vähän vajaa tunne, kun ei saakaan kenellekään kertoa niitä kipeitä asioita, täytyisi vain olla pirteä ja hymyillä ja olla niin kuin aina ennenkin, vaikka sisällä onkin jotakin kalvavaa, jota ei saa kakistettua ulos.
Ikuisesti menneisyydessä ei tietenkään sovi piehtaroida, mutta jos ei saa koskaan kenellekään kunnolla kerrottua tunteistaan juuri niiden kipeiden asioiden osalta, niin ne tuppaavat jäädä kalvamaan ja räjähtävät ulos sitten aivan yllättäen, kun enää ei jaksakaan.
Kaunis runo, pidän kovasti runon tunnelmasta ja tosiaan noista sanavalinnoista. :)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!