Kaunokirjallisen työn esitys

Kohtalo lainausmerkeissä

Maailmankaikkeus epäröi tehtävässään surmata minut.
Me olimme kaikki neitoperhoja siihen maailmanaikaan. Nykyään tuskin kellään on sen suuntaisia kertomuksia tai katumusharjoituksia.
Ne olivat hieman yli yhden ja puolensadan päivän juoksutuksia. Tiesimme hyvin rakkauden haittavaikutukset ja suudelmien jättämät kosteusvauriot. Jokainen saapumattomuus suunniteltiin huolella ja noudatimme tarkoin lähtemättömyysoppia.
Oppeja oli kaikkiaan kolme - myös loppumattomuusoppi sekä viikateoppi.

Olimme kuvittaneet itseämme useilla sisäisillä muotokuvilla, siipien valuma-alueilla ja solisluiden varjoilla.
Joillain oli pieni punastuminen seuraneitinään.
Ontuvankeltaisia leninkejä, jumala-ohenteisia mieliä ja pehmeälle tuoksuvia haavoja.
Rakastettuja ja vastarakastettuja. Kuten myrkkyä ja vastamyrkkyä.

Minä erehdyin vuosisatahakemuksessani.
Heittelin elämää pikkukivillä.
Hengitykseni lomassa viipyi tuhohyönteinen.

Sinä yönä polveuduin raudoitussiipisistä. Sillä kerralla jätin noudattamatta ranta-alpin ehdotonta kehoitusta tulla pois vesirajasta. Liu'utin rajaa ylemmäksi, kuin olisin pukeutunut siihen. Seuraavaksi se olisi säädyllisesti ylitseni ja kaikki minussa olisi hukkuvaa.

Sattuma voi kuitenkin antaa surumielistä tekohengitystään.
Kylmyys voi kannatella sen, mitä jumalat eivät.
Kuoleman huvit ja huvittamattomuudet - vain syntymättömyys on omavaraista.

Sinisyöttöinen aamu. Tapa herätä jälleennäkemiseen.

Seuraava vuosisata hakemattomana, enkelitaitoisena ja jumalan pätevyyksillä

Työn tiedot

Kohtalo lainausmerkeissä

Possessiivisuffiksi

» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 145 sanaa» Työ lisätty: 11.04 - 2008» Kommentoitu: 0 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Yksi sana oli virheellinen ja virhe johti toiseen...
Jään aina tavoittamattomaksi.

Kommentit

Työlle ei ole kirjoitettu kommentteja!

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!