Kaunokirjallisen työn esitys
Helsinkiläisdiktatuuri
Kesällä 2006 Helsingin kaupunki eli Helsingpolis eli Helsingin kansantasavalta esitti, että 50 neliökilometriä Sipoota (Suomi) ja osa Vantaata (Suomi) tulisi liittää osaksi Helsingin kansantavaltaan. Helsingin kansantasavallassa toimiva edustajisto (12 ihmistä) päätti äänin 8-4, että vaatimus on oikeudenmukainen ja maittemme (Suomen tasavalta ja Helsingin kansantasavalta) parhaaksi.
Viralliseksi syyksi on ilmoitettu rakennusmaan pula Helsingin alueella. Helsinki siis haluaa laajentaa asukkaidensa lebensraumia, eli elintilaa Sipoon kustannuksella. Kaupunkivaltio Helsinki ilmoitti alustavasti, että kyseessä on yhteinen hyvä. Helsinki on Suomen ainoa varteenotettava kaupunki, jonka kehitystä on tuettava seurauksia katsomatta. ”Helsingin etu on Suomen etu” totesi Helsingin kansantasavallan johtaja Vapaavuori.
Todellinen motiivi oli kuitenkin Helsingin tasavallan turvallisuuden turvaaminen. Aivan samalla tavalla kuin Neuvostoliitto vaati 1939 alueita Suomelta Leningradin turvaamiseksi, Helsinki vaatii nyt Sipoolta ja Vantaalta alueita Helsingin omien alueiden turvaamiseksi.
Sipoossa järjestettiin äänestys kunnan osien liittämisestä Helsinkiin. Vaalitulokset kertoivat, että 95% sipoolaisista vastusti pakkoliitosta, mutta tätä ei Helsingin kunnanvaltuusto, hallitus tai KHO ottanut huomioon päätöstä tehdessä. ”Onko 18 000 sipoolaisen näkökulma tärkeämpi kuin yli miljoonan muun ihmisen?” totesi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vapaavuori asiasta. Vapaavuoren mielestä helsinkiläiset ovat ilmeisesti herrasrotua ja muut herrasrodun palvelijoita.
Vantaa suostui aluevaatimuksiin Helsingin esiteltyä asearsenaaliaan, mutta Sipoon johtajat Markku Luoma ja Christel Liljeström eivät kuitenkaan tehneet chamberlaineja, vaan valittivat laittomasta pakkoliitoksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO ilmoitti kuitenkin 15.1.2008, että sudeettialueet kuuluvat tosiaan Helsingille.
Pakkoliitos on kuitenkin vain tilapäinen keino karkottaa ali-ihmiset kauemmaksi valtakunnan sydämestä. Lähiaikoina on siis odotettavissa ehdotus Helsingin kunnanvaltuustolta ”lopullisesta ratkaisusta” ulkopaikkakuntalaisia koskien. Päätöstä odoteltaessa ulkopaikkakuntalaisten on merkittävä itsensä keltaisella tähdellä. Pakkoliitettävien alueiden 2000 asukasta jaotellaan sudeettihelsinkiläisiin ja metsäläisiin, joista jälkimmäiset karkotetaan Helsingin uusien rajojen ulkopuolelle.
Kuten Hitlerkin lupasi vuonna 1938, että aluevaatimukset loppuvat Tshekkoslovakian osien pakkoliittämiseen, lupasi Helsinginkin valtakunnanjohtaja Pajunen, että alueliitokset loppuvat Sipoon ja Vantaan alueiden pakkolunastukseen. Kuten ei Saksakaan, ei myöskään Helsinki pitänyt lupaustaan.
Nyt useat helsinkiläispoliitikot haluavat (pakko)perustaa uuden kansallispuiston Sipooseen, ja asiasta on laadittu jo lakiesityskin eduskunnassa. Ei liene sinänsä mikään yllätys, että hankkeen takana on helsinkiläiset vihreät, jotka tuskin ovat joutuneet kertaakaan elämänsä aikana joutuneet kävelemään yli 15 metriä kauppaan.
Perusteluksi on ilmoitettu mm., että kaupunkilaisillakin on oikeus saada kansallispuisto lähelle asuinaluettaan. En tietenkään odottanut mitään uskottavia perusteluita, mutta tämä on kaiken huippu. Kyseinen perustelu nimittäin kertoo kaiken lakialoitteesta. Helsinkiläiset haluavat turvata asukkailleen palan puhdasta luontoa, mutta koska helsinkiläiset ovat sen verran ahneita, ei tätä tappiota tuottavaa ”hukka-aluetta”, johon ei voida rakentaa, voida rakentaa Helsingin alueelle, vaan Sipooseen.
Ei olisi yllätys, vaikka suojelualueen perustamisesta päätettäisiin Helsingin kunnanvaltuuston sisällä, kuten pakkoliitosten kohdalla. Helsingillä kun on kummallinen tapa nostaa itsensä muiden yläpuolelle, niin juridisesti kuin kaikilla muillakin päättämisen ja olemisen osa-alueilla.
Ja jottei ulkopaikkakuntalaisilla vaan olisi liian helppoa, vaatii Helsinki Ekofasistinen kansanrintama eli Vihreät, että on Helsinkiin saapuvilta perittävä erillinen ruuhkamaksu. Viralliseksi syyksi ekofasistit ja muut helsinkiläiset päättäjät ilmoittivat, että ehdotus on taas jälleen kerran kaikkien parhaaksi, sillä se on luonnon parhaaksi. Kummallista sinänsä, sillä Helsingissähän sitä luontoa ei tunnetusti ole. Noh, mitä sitä ottamaan faktoja peliin, kansakunnan etu on tärkeintä!
Todellinen syy on kuitenkin likaisten ulkopaikkakuntalaisten pitäminen uljaan Helsingin ulkopuolella likaisine ja tahmaisine näppeineen ja lannanhajuisine talikoineen. Tällainen salamyhkäinen toiminta ja asioiden vääristely ei kuitenkaan ole edullista edes helsinkiläispoliitikoille tai heitä äänestävälle herrasrodulle. Ehdottaisin, että helsinkiläiset vaatisivat suoraan Helsingin ympäröimistä ”Helsingin muurilla”, joka estäisi elintasopakolaisten virtaamisen Helsingin kaduille.
Kateellisena ulkopaikkakuntalaisena en voi kuitenkaan katsoa sivusta tällaista diktatuurista toimintaa, jota Helsinki harjoittaa. Ehdotan, että jos tämä kansallispuisto toteutetaan Sipooseen, on helsinkiläisiltä perittävä ”ruuhkamaksuja” näiden ylittäessä Sipoon rajan ja lisäksi erillinen sisäänpääsymaksu kansallispuistoon. Lisäksi Sipoon ja muiden Helsingin naapurikuntien tulisi rakentaa omat muurinsa, jottei vastaavasti Helsingistä pääsisi loikkareita maaseudulle. Helsinkiläisiltä olisi myös perittävä näin ollen ”muuri-maksu”, kun nämä ylittäisivät Helsingin rajan ja sitä ympäröivät muurit. Näin saataisiin rahoitettua helsinkiläisten pyöräilijöiden, autoilijoiden ja kävelijöiden aiheuttamien ilmansaasteiden aiheuttamat kulut ja merimuurin rakentaminen Helsingin eteläpuolelle.
Suomen kuntien, joihin Helsinki ei siis lukeudu, pitäisi laatia myös suunnitelmat omilla alueillaan oleskelevien helsinkiläisten suhteen. Kaikki helsinkiläisten omaisuus muiden kuntien alueelle tulisi takavarikoida kesämökkejä myöten ja luvattomasti Suomen kuntatasavallassa oleskelevat helsinkiläiset tulisi vangita ja lähettää Kemijärvelle pakkotyöhön. Arbeit macht frei!
Ei ole olemassa yhtenäistä Suomen kansaa. On olemassa kaksi kansaa, ei-helsinkiläiset ja helsinkiläiset. Koska jokaisella kansalla on oikeus itsemääräämisoikeuteen, pitäisi Suomi jakaa virallisesti kahtia. Helsinkiin ja Ei-Helsinkiin ja erottaa nämä kaksi kansaa toisistaan piikkilangoin, muurein ja ydinasein.
Perustakoon helsinkiläiset sitten niin paljon luonnonpuistoja alueelleen, ottakoon haltuun niin monta omaa maa-aluettaan kuin huvittaa ja määrätköön vaikka ruuhkamaksun jokaiseen kadunkulmaan, jos tahtovat. Se ei enää olisi minun ongelmani, sillä minä olen ylpeä epä-helsinkiläinen!
Kesällä 2006 Helsingin kaupunki eli Helsingpolis eli Helsingin kansantasavalta esitti, että 50 neliökilometriä Sipoota (Suomi) ja osa Vantaata (Suomi) tulisi liittää osaksi Helsingin kansantavaltaan. Helsingin kansantasavallassa toimiva edustajisto (12 ihmistä) päätti äänin 8-4, että vaatimus on oikeudenmukainen ja maittemme (Suomen tasavalta ja Helsingin kansantasavalta) parhaaksi.
Viralliseksi syyksi on ilmoitettu rakennusmaan pula Helsingin alueella. Helsinki siis haluaa laajentaa asukkaidensa lebensraumia, eli elintilaa Sipoon kustannuksella. Kaupunkivaltio Helsinki ilmoitti alustavasti, että kyseessä on yhteinen hyvä. Helsinki on Suomen ainoa varteenotettava kaupunki, jonka kehitystä on tuettava seurauksia katsomatta. ”Helsingin etu on Suomen etu” totesi Helsingin kansantasavallan johtaja Vapaavuori.
Todellinen motiivi oli kuitenkin Helsingin tasavallan turvallisuuden turvaaminen. Aivan samalla tavalla kuin Neuvostoliitto vaati 1939 alueita Suomelta Leningradin turvaamiseksi, Helsinki vaatii nyt Sipoolta ja Vantaalta alueita Helsingin omien alueiden turvaamiseksi.
Sipoossa järjestettiin äänestys kunnan osien liittämisestä Helsinkiin. Vaalitulokset kertoivat, että 95% sipoolaisista vastusti pakkoliitosta, mutta tätä ei Helsingin kunnanvaltuusto, hallitus tai KHO ottanut huomioon päätöstä tehdessä. ”Onko 18 000 sipoolaisen näkökulma tärkeämpi kuin yli miljoonan muun ihmisen?” totesi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vapaavuori asiasta. Vapaavuoren mielestä helsinkiläiset ovat ilmeisesti herrasrotua ja muut herrasrodun palvelijoita.
Vantaa suostui aluevaatimuksiin Helsingin esiteltyä asearsenaaliaan, mutta Sipoon johtajat Markku Luoma ja Christel Liljeström eivät kuitenkaan tehneet chamberlaineja, vaan valittivat laittomasta pakkoliitoksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO ilmoitti kuitenkin 15.1.2008, että sudeettialueet kuuluvat tosiaan Helsingille.
Pakkoliitos on kuitenkin vain tilapäinen keino karkottaa ali-ihmiset kauemmaksi valtakunnan sydämestä. Lähiaikoina on siis odotettavissa ehdotus Helsingin kunnanvaltuustolta ”lopullisesta ratkaisusta” ulkopaikkakuntalaisia koskien. Päätöstä odoteltaessa ulkopaikkakuntalaisten on merkittävä itsensä keltaisella tähdellä. Pakkoliitettävien alueiden 2000 asukasta jaotellaan sudeettihelsinkiläisiin ja metsäläisiin, joista jälkimmäiset karkotetaan Helsingin uusien rajojen ulkopuolelle.
Kuten Hitlerkin lupasi vuonna 1938, että aluevaatimukset loppuvat Tshekkoslovakian osien pakkoliittämiseen, lupasi Helsinginkin valtakunnanjohtaja Pajunen, että alueliitokset loppuvat Sipoon ja Vantaan alueiden pakkolunastukseen. Kuten ei Saksakaan, ei myöskään Helsinki pitänyt lupaustaan.
Nyt useat helsinkiläispoliitikot haluavat (pakko)perustaa uuden kansallispuiston Sipooseen, ja asiasta on laadittu jo lakiesityskin eduskunnassa. Ei liene sinänsä mikään yllätys, että hankkeen takana on helsinkiläiset vihreät, jotka tuskin ovat joutuneet kertaakaan elämänsä aikana joutuneet kävelemään yli 15 metriä kauppaan.
Perusteluksi on ilmoitettu mm., että kaupunkilaisillakin on oikeus saada kansallispuisto lähelle asuinaluettaan. En tietenkään odottanut mitään uskottavia perusteluita, mutta tämä on kaiken huippu. Kyseinen perustelu nimittäin kertoo kaiken lakialoitteesta. Helsinkiläiset haluavat turvata asukkailleen palan puhdasta luontoa, mutta koska helsinkiläiset ovat sen verran ahneita, ei tätä tappiota tuottavaa ”hukka-aluetta”, johon ei voida rakentaa, voida rakentaa Helsingin alueelle, vaan Sipooseen.
Ei olisi yllätys, vaikka suojelualueen perustamisesta päätettäisiin Helsingin kunnanvaltuuston sisällä, kuten pakkoliitosten kohdalla. Helsingillä kun on kummallinen tapa nostaa itsensä muiden yläpuolelle, niin juridisesti kuin kaikilla muillakin päättämisen ja olemisen osa-alueilla.
Ja jottei ulkopaikkakuntalaisilla vaan olisi liian helppoa, vaatii Helsinki Ekofasistinen kansanrintama eli Vihreät, että on Helsinkiin saapuvilta perittävä erillinen ruuhkamaksu. Viralliseksi syyksi ekofasistit ja muut helsinkiläiset päättäjät ilmoittivat, että ehdotus on taas jälleen kerran kaikkien parhaaksi, sillä se on luonnon parhaaksi. Kummallista sinänsä, sillä Helsingissähän sitä luontoa ei tunnetusti ole. Noh, mitä sitä ottamaan faktoja peliin, kansakunnan etu on tärkeintä!
Todellinen syy on kuitenkin likaisten ulkopaikkakuntalaisten pitäminen uljaan Helsingin ulkopuolella likaisine ja tahmaisine näppeineen ja lannanhajuisine talikoineen. Tällainen salamyhkäinen toiminta ja asioiden vääristely ei kuitenkaan ole edullista edes helsinkiläispoliitikoille tai heitä äänestävälle herrasrodulle. Ehdottaisin, että helsinkiläiset vaatisivat suoraan Helsingin ympäröimistä ”Helsingin muurilla”, joka estäisi elintasopakolaisten virtaamisen Helsingin kaduille.
Kateellisena ulkopaikkakuntalaisena en voi kuitenkaan katsoa sivusta tällaista diktatuurista toimintaa, jota Helsinki harjoittaa. Ehdotan, että jos tämä kansallispuisto toteutetaan Sipooseen, on helsinkiläisiltä perittävä ”ruuhkamaksuja” näiden ylittäessä Sipoon rajan ja lisäksi erillinen sisäänpääsymaksu kansallispuistoon. Lisäksi Sipoon ja muiden Helsingin naapurikuntien tulisi rakentaa omat muurinsa, jottei vastaavasti Helsingistä pääsisi loikkareita maaseudulle. Helsinkiläisiltä olisi myös perittävä näin ollen ”muuri-maksu”, kun nämä ylittäisivät Helsingin rajan ja sitä ympäröivät muurit. Näin saataisiin rahoitettua helsinkiläisten pyöräilijöiden, autoilijoiden ja kävelijöiden aiheuttamien ilmansaasteiden aiheuttamat kulut ja merimuurin rakentaminen Helsingin eteläpuolelle.
Suomen kuntien, joihin Helsinki ei siis lukeudu, pitäisi laatia myös suunnitelmat omilla alueillaan oleskelevien helsinkiläisten suhteen. Kaikki helsinkiläisten omaisuus muiden kuntien alueelle tulisi takavarikoida kesämökkejä myöten ja luvattomasti Suomen kuntatasavallassa oleskelevat helsinkiläiset tulisi vangita ja lähettää Kemijärvelle pakkotyöhön. Arbeit macht frei!
Ei ole olemassa yhtenäistä Suomen kansaa. On olemassa kaksi kansaa, ei-helsinkiläiset ja helsinkiläiset. Koska jokaisella kansalla on oikeus itsemääräämisoikeuteen, pitäisi Suomi jakaa virallisesti kahtia. Helsinkiin ja Ei-Helsinkiin ja erottaa nämä kaksi kansaa toisistaan piikkilangoin, muurein ja ydinasein.
Perustakoon helsinkiläiset sitten niin paljon luonnonpuistoja alueelleen, ottakoon haltuun niin monta omaa maa-aluettaan kuin huvittaa ja määrätköön vaikka ruuhkamaksun jokaiseen kadunkulmaan, jos tahtovat. Se ei enää olisi minun ongelmani, sillä minä olen ylpeä epä-helsinkiläinen!
Työn tiedot
Helsinkiläisdiktatuuri
Zacke
» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 702 sanaa» Työ lisätty: 12.04 - 2008» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Pääkaupunkilaisuus ei tee kenestäkään parempaa ihmistä.
Kommentit
santtusaatana
21:30 // 16.04 - 2008
Sipoohan ei ole koskaan hyötynyt Helsingin läheisyydestä, eihän?!
Zacke
21:58 // 16.04 - 2008
Onko joku sanonut, ettei olisi? Sipoo hyötyy Helsingistä ja Helsinki Sipoosta.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!