Kaunokirjallisen työn esitys
Iltaisin kun olen väsynyt
kokeillaanko kuka voi painaa kauimmin kasvojansa tyynyyn pyörtymättä
kysyisitkö mihin sattuu, että voin vastata ”joka paikkaan”
en millään nyt enää jaksaisi kliseitä päälle kaatuvista seinistä ja sellaisista
asioista jotka haluaisin jo muuttuvan ja arvaan, ettette tekään jaksa kuunnella
hei muuttukaa
vai pitäisikö minun muuttua
vai olenko tehnyt sitä liikaa
en osaa vieläkään päättää enkä tiedä mitä pitäisi tehdä, en ole varmaan koskaan tiennytkään
enkä nyt jaksa uskoa edes olleeni ikinä mitään enempää tai että joskus tulen olemaan jotain
ja pelkään että kohta en edes aio pyrkiä olemaan ”ihan ok” ja että alan tarkoittaa sitä
kun ajattelen ”ette näe minua enää”
mistä tietää kauanko vielä jaksaa ei täällä näy sellaista mittaria
vain kello joka ei pysähdy koska ei kellojen kuulu pysähtyä, ei tule aikalisiä
jolloin kaiken voisi tehdä paremmin
joo minun pitäisi yrittää lisää ja ottaa vauhtia ja hypätä ja olla samalla
niin helppo mutta niin vaikea
mutta ei minuun voi ladata lisää virtaa eikä, kuten sanottu, aikaa
eli vaikka ulkona puut saavat taas varjot kun maa alkaa olla valoisa
pelkään pimeää, suljen sälekaihtimet
kokeillaanko kuka voi painaa kauimmin kasvojansa tyynyyn pyörtymättä
kysyisitkö mihin sattuu, että voin vastata ”joka paikkaan”
en millään nyt enää jaksaisi kliseitä päälle kaatuvista seinistä ja sellaisista
asioista jotka haluaisin jo muuttuvan ja arvaan, ettette tekään jaksa kuunnella
hei muuttukaa
vai pitäisikö minun muuttua
vai olenko tehnyt sitä liikaa
en osaa vieläkään päättää enkä tiedä mitä pitäisi tehdä, en ole varmaan koskaan tiennytkään
enkä nyt jaksa uskoa edes olleeni ikinä mitään enempää tai että joskus tulen olemaan jotain
ja pelkään että kohta en edes aio pyrkiä olemaan ”ihan ok” ja että alan tarkoittaa sitä
kun ajattelen ”ette näe minua enää”
mistä tietää kauanko vielä jaksaa ei täällä näy sellaista mittaria
vain kello joka ei pysähdy koska ei kellojen kuulu pysähtyä, ei tule aikalisiä
jolloin kaiken voisi tehdä paremmin
joo minun pitäisi yrittää lisää ja ottaa vauhtia ja hypätä ja olla samalla
niin helppo mutta niin vaikea
mutta ei minuun voi ladata lisää virtaa eikä, kuten sanottu, aikaa
eli vaikka ulkona puut saavat taas varjot kun maa alkaa olla valoisa
pelkään pimeää, suljen sälekaihtimet
Työn tiedot
Iltaisin kun olen väsynyt
Aniline
» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 171 sanaa» Työ lisätty: 19.04 - 2008» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
tajunnanvirtaa. mietin onko tämä jees vai aivan floppi ?
Kommentit
Tapuli
13:10 // 20.04 - 2008
No ei ainakaan floppi.
Alku oli tositosi hyvä, se soljui jotenkin loogisesti ja samalla se oli sekavaa, tykkäsin.
Tämä etenee jotenkin järkevästi, asiasta päästään toiseen pientä aasinsiltaa käyttämällä. Se on tosi jees.
Ainut mikä ehkä vähän häiritsi, oli se että kaikki oli yhteen.
Toisaalta, tajunnanvirta useimmiten tulee kirjoitettua kaikki yhteen.
Kyllä tää silti on jees.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!