Yksinäisten yleisimmät varkaudet ovat aika, suudelma ja luottamus.
Minä vielä rakastaisin tätä pientä välinpitämättömyyttäni.
Harrastuneisuuttani suurilla porteilla.
Koputtamisia.
Avaamattomuutta.
Ammattimaisia kukkaniittyjä ja levottomuutta niiden kastepisaroissa.
Hämärällä reunustettuja iltoja.
Suolattuja ja kuivattuja satamakaupunkeja pettymysten tulviessa ylimpiin kerroksiin.
Minä en ole tarjoamassa silloin helliä sanoja ja korvarengallisia vihjeitä menneestä ajasta.
Tämä oli yksi tapa piirtää tuulenpesä.
Tämä ja ne muut.
Tämä oli yksi tapa tehdä yksityisyydestä jumalan ruokaa.
Tai jopa jumalattarien.
Meidän ranskalaisilla koroilla varustetut salasanamme.
Hänen jaloissaan, eivät minun.
Askelten jättämä kaiku, ei sekään minun.
» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 72 sanaa» Työ lisätty: 21.04 - 2008» Kommentoitu: 0 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Tulviessa.
Kommentit
Työlle ei ole kirjoitettu kommentteja!
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!