Kaunokirjallisen työn esitys

1

yksin nojaan bussin ikkunaan,
eikä kukaan nojaa minuun

Työn tiedot

1

gatriga

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 7 sanaa» Työ lisätty: 23.04 - 2008» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)

Tietoa työstä:



... ei mulla ole muuta sanottavaa

Kommentit

Routasydan

22:47 // 23.04 - 2008

Lyhyt ja ytimekäs. ^^ Nojaisikin joku. :< Tykästyin. :)

JPictor

23:51 // 23.04 - 2008

Hyvä.

Teoksen yksinkertiasuus on vahva kaikupohja luomaan kaikenlaista symboliikkaa. Pidän etenkin tuosta ikkuna kohdasta. On kuin henkilöllä olisi tuki, mutta kuten tiedämme, lasi näyttää todellsiuutta takanaan (onhan siinä heijastuksia ja muuta). Kuin henkilö nojaisi kylmään realismiin, joka näkyy toisella puolella.

Pidän bussista, koska siinä lukijalle välittyy käsitys ihmisistä ja toisista. Henkilö nojaa lasiin, jonka takana on todellisuus, mutta ei ole muiden nojaamana. Teos ei sano, pitäisikö toisten nojata, vai tulisiko henkilölle siitä parempaa mieltä. Pääasia on, että henkilö on ulkona maailmassa muiden keskuudessa yksin. Todella eksistentialistista.

Ja syvän idean mukana bussi tekee teoksesta myös nykypäiväisen. se paljastaa samalla niin ajan, miljöön, kuin henkilön taloudellisen/eettisen/sattuman syyn matkustaa bussilla (siis se kertoo henkilön omasta valinnasta valita tuo väline.).

Pidän siis kovasti!

dbgirl

10:51 // 24.04 - 2008

JPictor taisikin sanoa aivan kaiken :D Joten minun ei tarvitse sanoa muuta kuin että hyvin kirjoitettu ja ihanan minimalistinen.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!