Kaunokirjallisen työn esitys
Onnelliset loput
missä vaiheessa me menetettiin
tästä kaikki loogisuus ja tunne että
ainakin päällisin puolin kaikki olisi oikein
jo kauan sitten tässä jokin nyrjähti sijoiltaan
olen miettinyt paljon
miksi vieläkin tuntuu
kuin keuhkojen paikalla olisi rautakehikko
tai kanaverkkoa tai jotain joka pistää eikä anna periksi
ja olen miettinyt että ehkä linnunpoikasten
ei pitäisi yrittää lentää liian aikaisin
me mätkähdetään maahan yhä uudestaan
vaikka me kuinka haluttaisiin se ei onnistu
mä en mahdu sun maailmaan
me saadaan vielä onnelliset loppumme erikseen
ei meillä ole tarpeeksi vahvat siivet
Onnelliset loput
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 76 sanaa» Työ lisätty: 01.05 - 2008» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
katso minä opin irroittamaan
21:04 // 01.05 - 2008
Jotenkin ensimmäisestä lauseesta aavistin et tää on sun.
Suorastaan rakastuin tohon toiseen kappaleeseen. Se on aivan nappiosuma.
Tää on eheä, pysyy koossa ja on jotenkin raskas. Sellanen, että tätä lukiessa tuntee sen rautakehikon.
Ja se kertoo että tässä on fiilistä.
15:43 // 02.05 - 2008
Ensimmäinen ja kolmas kappale on mun suosikkeja, vaikka nämä kaikki ovat hyvin taitavasti, tunteella kirjoitettuja ja pysyy kasassa.
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!