Kaunokirjallisen työn esitys
Ikävä syntyy erosta.
Sunnuntai-iltana
tekee mieli sanoa paljon,
vaan aloittaminen on vaikeaa.
Huokaus huokauksen perään,
paetaan vielä ajatusta aamusta.
Käsi hapuilee toista,
huulet löytävät parin.
Silmillä on helppo puhua.
”Nähdään viikon päästä.”
Ja olet taas poissa.
Kilometrejä välissä,
linnuntietä vain muutaman kymmentä.
Repivä ikävä,
eikä ääni kanna perille.
Aaltojen saartamaksi
sotilaiden keskelle
sinut täytyi taas päästää.
Iltoja puhelimessa,
öitä kauniissa unessa,
yhdessä.
Tule jo kotiin.
Sunnuntai-iltana
tekee mieli sanoa paljon,
vaan aloittaminen on vaikeaa.
Huokaus huokauksen perään,
paetaan vielä ajatusta aamusta.
Käsi hapuilee toista,
huulet löytävät parin.
Silmillä on helppo puhua.
”Nähdään viikon päästä.”
Ja olet taas poissa.
Kilometrejä välissä,
linnuntietä vain muutaman kymmentä.
Repivä ikävä,
eikä ääni kanna perille.
Aaltojen saartamaksi
sotilaiden keskelle
sinut täytyi taas päästää.
Iltoja puhelimessa,
öitä kauniissa unessa,
yhdessä.
Tule jo kotiin.
Työn tiedot
Ikävä syntyy erosta.
Johannah
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 43 sanaa» Työ lisätty: 13.05 - 2008» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Upseerin tyttöystävänä olemisella on hyvät ja huonot puolensa.
Niin kuin PMMP lauloi: oo siellä jossain mun.
Kommentit
Tapuli
21:00 // 14.05 - 2008
Tässä on ikäänkuin monta tasoa.
Vaikka onkin kohtuullisen lyhyt, niin silti tuntuu et luin tätä kauan.
Ja on tää kaunis. Tunteella tehty.
"Repivä ikävä,
eikä ääni kanna perille. "
Tosta kohdasta tykkäsin ihan hirmusesti. Siinä kohdassa tän runon pysty parhaiten tuntemaan.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!