Kaunokirjallisen työn esitys
Kävelen eteenpäin
Pimeä usva peittona aamuyön tunteina
kuljen yksin
kävellessä unohtuu aika
mielessä ainoastaan päämäärä
eikä edes sitäkään pitäisi olla
kävelen talon ohi
niin, tiedät sen
se sama, jossa yksinäinen poliisi ampui itseään
kuoli yksinäisyyteen
joku ulkoiluttaa koiraa
muistan sinut mielessäni
silmiesi kauneuden taakse kätketyt
loputtomat aarteet
ikuinen aamuyön kauneus
hymyssäsi
tiedän että katsoin
sinua viimeisen kerran
eteen tulee metsä
astun varoen polkua
kuin välttäen jälkien jättämisen
siitähän elämässäni on kysymys
se on turhaa
oksaa rasahtaa allani
säikähdän kuin pikkulintu pudotessaan liian aikaisin
keskikesällä kuu ei ole suuri
eikä se valaise
kuusia ympärillä
minut valtaa vääjäämätön eksymisen tunne
täällä on yllättävän pimeää
kaivan taskustani jotain kylmää
kävelet jostain takaa
näet elottomuuden
veren tahraavaa punaista joka puolella
kasvoni valkoiset
Työn tiedot
Päämäärä
Jayko
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 84 sanaa» Työ lisätty: 10.06 - 2008» Kommentoitu: 4 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Tälläistä tulee kun kirjoittaa ahdistuksessa :/
Kommentit
korsetti
15:25 // 10.06 - 2008
Tässä oli monia fiksuja oivalluksia ja lyyrisen kauniita kohtia, mutta myös paljon kliseitä. Suosittelisin lukemaan tämän pariin kertaan ja miettimään mitä kaikkea olet kuullut jo monesti, esim. veri, silmiesi kauneus, loputtomat aarteet, oksien rasahtelu ovat todella kuluneita ilmaisuja/sanoja. Toinen säkeistö nousee suosikikseni, poliisi oli hyvä herätyselementti ja myös tulkinnanvaraisempi kohta melko suoran runon keskellä. Hyvän tästä saisi, todella hyvänkin mutta se kaipaa armotonta muokkausta ;)
Jayko
22:44 // 10.06 - 2008
Jaa mutta eikös metsässä kulkiessa oksatkin rasahtele - se ei ole JUMALAUTA KLISEE VAAN TOSI!
nadya
20:19 // 13.06 - 2008
mua rassaa kommentit, missä sanotaan vaan että "klisee" tai "naivi", koska kuka on sanonut millaista on kliseinen teksti tai naivi. se on kyl iha jokaisen oma asia (mun mielestä!!). ja jos alkaa luokitella asioita kliseiks koska niit toistetaa, ni kyl mä uskon et sit jokainen asia olis jo joskus sanottu. eli jokainen sanonta olis jo klise. en tie. mä aattelen itte noin.
ja must teksti voi olla pirun hyvä vaiks se olis kui siirappine ja kamalaa soopaa aiheeltaa. hyvä kirjaili saa kuitenki luotoo siihen tekstiinsä syvyyttä eri elementeillä jne. et itte henk.koh tykkäisin ainaki jos mun töille sanottais muuta ku vaa et "täs on paljon kliseitä, muute hyvä"
mut joo siis tää ei ollu mitää kenenkää mollaamista tai mitää xDDD iha ajatus.
ja sit itte työn kimppuuun ^^ mä tykkään heti tosta alusta, jossa lukijan huomio saadaan heti kiinnittymään tekstin aiheeseen. kivasti korostuu just yksinäisyys. ja mä oikeestaan pidän tosi paljon tosta mollatusta oksan rasahtamis -kohdasta! siinä on toimiva vertaus :]
ja kuten edellinen jo sanoi, loppu on mahtava!
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!