Kaunokirjallisen työn esitys
Ruma teini saapuu miljonäärin luo ja teeskentelee olevansa hänen lapsensa.
”Pyyhi tuo ’ruma’ tuosta pois.”
”Miksi?”
”Koska sana ’ruma’ ei kerro mitään. Se pitää määritellä paremmin.”
”Aha, okei.”
Finnikasvoinen teini saapuu miljonäärin luo ja teeskentelee olevansa hänen lapsensa.
”Pyyhi tuo ’teini’ pois.”
”Miksi?”
”Koska mikä tuollainen teini-sana on? Ei se ole oikein minkäänlainen sana. Sitä ei ole edes ollut kovin kauaa käytössä. Pistä vaikka että nuorukainen, niin vanhemmatkin lukijat tietävät mistä on kyse.”
”Aha, okei.”
Finnikasvoinen nuorukainen saapuu miljonäärin luo ja teeskentelee olevansa hänen lapsensa.
”Millä hän saapuu? Tässä ei mainita siitä yhtään mitään. Tuskin hän saapuu autolla, sillä hänellä ei ole tarpeeksi ikävuosia. Ja tuskin kukaan häntä tuo sillä hän haluaa olla tilanteen herra. Pistä vaikka että hän saapuu bussilla.”
”Aha, okei.”
Finnikasvoinen nuorukainen saapuu miljonäärin luo bussilla ja teeskentelee olevansa hänen lapsensa.
”Muuten hyvä, mutta miksi hän teeskentelee niin?”
”No kun en minä ole kerinnyt vielä kir-”
”No kirjoita sitten loppuun ennen kuin tarjoat minulle tällaista vajaata tarinaa!”
”En minä kerinnyt sen pidemmälle. Sitä paitsi minusta tuntuu jotenkin oudolta. Ihan kuin joku pistäisi sanat suuhuni.”
”Itse asiassa minustakin tuntuu oudolta. Aivan kuin minut olisi kirjoitettu.”
”Sama juttu. Itse asiassa kun ajattelee, niin minä en ole olemassa ilman seuraavaa kirjainta. Olen olemassa vasta kun joku kirjoittaa minut. ’Ajattelen, siis olen’ ei päde minuun sillä jonkun pitää ensin olla olemassa ajatellakseen minut.
”Aha, okei.”
”Eikö tuon sitä paitsi pitäisi olla minun repliikkini?”
”Kyllä, mutta meidän kirjoittajallamme taitaa olla ajatukset sekaisin.”
”Pitäisiköhän meidän tehdä asialle jotain?”
”Kuten esimerkiksi mitä?”
”Kieltäydytään yhteistyöstä, emme suostu enää olemaan.”
”Aha, okei.”
*****
”Hei!”
”Mitä nyt?”
”Sitä vaan että minulle jäi paha mieli.”
”Ei sinulle voi jäädä paha mieli, sinä et ole oikeasti olemassa. Olet vain läjä kirjaimia.”
”Aha, okei.”
”Nyt minua alkaa kyllä totisesti raivostuttaa! Eikö meidän luoja osaa muuta kirjoittaa kuin ’Aha, okei’?”
”No en itse asiassa juuri nyt, minulla on pää aika tyhjä. Enkä totta puhuakseni osaa lopettaakaan tätä juttua.”
”Aha, okei.”
Työn tiedot
Läjä kirjaimia
dbgirl
» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 284 sanaa» Työ lisätty: 18.06 - 2008» Kommentoitu: 15 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Loppujen lopuksi joistain meistä jää jäljelle vain läjä kirjaimia.
Kommentit
skeema
20:42 // 18.06 - 2008
Jes, mahtava :D pari pikkuvirhettä, mutta ne on pikkuvirheitä :) esim. "kerinnyt" ei kuulosta oikein hyvältä.
En tiedä miksi, mutta minulle tuli mieleen Walter Moersin kirjojen päänsisäinen juttelu. No niitä lukeneet tietää mistä puhutaan :D
accent
22:59 // 18.06 - 2008
Alusta tuli mieleen se kun töissäni teen vähän väliä jotakin näin aloittelijana väärällä tavalla ja saan kuulla että "ei noin vaan näin". Sitten hämärretäänkin todellisuuden ja mielikuvituksen rajaa ja vuorovaikutetaan hahmojen kanssa. Hauska ajatusvirtateksti tai ajatusvirtamainen ainakin.
Kometa
16:17 // 19.06 - 2008
Minusta alku oli oikein mainio ja hyvin toteutettu ;) Lopulle en ehkä lämmennyt, kun tekstien/kirjainten personifikaatio on jo aika outoa :D Idea oli kyllä hyvä, mutta ei iskenyt tällä kertaa.
AngraManyuA
15:17 // 22.06 - 2008
Enpä oikein tiedä. Ihan kohtalainen -fiilis, siinäpä se. Vuoropuhelu ei ollut liiemmin iskevä saati nokkela, eikä lauseiden personifikaatiokaan ole enää erityisen tuore idea. Alku toimi suhteellisen mukavasti, sillä sitä jäi odottamaan että mitä seuraavaksi - mikä on lauseen kohtalo tai tarinan opetus - mutta tarina kallistuukin mukahauskaan suuntaan, jolloin koko juttu, omasta mielestäni, kompastuu kasvoilleen. Tällainen "Asiahan on siten että..." "TSH!" "Siis... Öh... Niin asia menee niin että..." "SHH!" "No kun..." "TSIP!" "Antaisit mun..." "SHH! Ei kiinnosta!" "Mutkun mä..." "ZIPIT!" -huumori on jotenkin jo tuhannesti koettu. Okei, sinäänsä toimiva kaava, valtaväestö jaksaa edelleen nauraa sellaiselle ja kehuja satelee.
Ei pohjanoteeraus, muttei iskenyt munhun juuri mitenkään.
Porzi
22:54 // 14.07 - 2008
Nyt kun Abaddon mainitsi Walter Moersin, täytyy sanoa, että itsellänikin tuli Moers mieleen, vaikkei se ajatukseksi asti alitajunnasta päässytkään ennen kuin näin tuon kommentin.
Mutta siis muistuttaa Moersia, mikä on aina hyvä asia!
Tykkäsin kyllä paljon. "Neljännen seinän" rikkominen tapahtui mukavan pehmeästi... Teos on samaan aikaan syvällinen, filosofinen ja samalla arkinen ja kepeä. Tykkäsin.
Kiitos ja anteeksi!
yeahis
20:45 // 31.07 - 2008
joo no siis, en tiiä :D en ees varsinaisesti harrasta runoilua tai vastaavaa.
tää on ihana. jotenki, ihana! ^^
kirjoitusvirhe
17:07 // 10.10 - 2008
aivan mahtava!!! huh.. ihastuin tähän:) vois jopa suosikkeihin mennä:) niin kiva ja ajatusta tässä on (vaikka siinä sanotaankin että kirjoittajan pää on tyhjä:D)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!