Kaunokirjallisen työn esitys
Yleinen käsitys vanhempien keskuudessa on, että nuoret ovat muuttuneet aikojen saatossa erilaisiksi. Nykyisin pelaamme juroina tietokoneella ja kuuntelemme huonoa nopeatahtista musiikkia, mutta ennen vanhaan, noina ah niin ihanina aikoina nuoret auttoivat vanhempia kotitöissä ja tekivät muutenkin paljon hyödyllisiä asioita, kuten hakkasivat halkoja ja laittoivat ruokaa. Saatuani tarpeeksi lehdissä viljellystä sanasta ”pullamössönuori”, päätin tehdä sanonnasta kirjaimellisen, tarttua essuun ja todistaa ennakkoluulot vääriksi.
Näin joulun alla jokaisessa talossa leivotaan perinteisiä joulutorttuja, joten niin siis minäkin. Kyllähän ne nostattavat joulumieltä, jota tosiaan tarvitaan, kun ulkoa on kadonnut lumi ja kylmyys. Joulutortut saavat alkunsa lähikaupan pakastealtaasta, josta poimin valmiiksi kaulittuja taikinalevyjä. Elämme nykyajassa ja asioita on helpotettu huomattavasti. Luumuhyytelöä ei sentään saa yhteen joulutorttuun tarvittavan määrän kokoisissa pakkauksissa, mutta leivinpaperi on laitettu valmiiksi arkeiksi. Ainakin jotkut ovat heränneet nykyaikaan.
Armoton uurastus alkaa taikinalevyjen sulattamisella ja taittelemisella. Suuresta veitsivalikoimasta valitsen sen terävimmän ja kätevimmän. Levy puoliksi, kulmista viillot kohti keskikohtaa, levy puoliksi, kulmista viillot kohti keskikohtaa… Itseään toistavaa hommaa, ei voi muuta sanoa. Jokaisen taitellun taikinalevyn päälle laitan lusikalla reilun annoksen luumuhyytelöä ja omana keksintönäni ripottelen torttujen päälle hiukan mantelirouhetta. Vielä nopea voitelu ja tortut uuniin, jonka olen säätänyt ilmoittamaan, kun ne ovat valmiita. Leipominen on loppujenlopuksi ihan mukiinmenevää hommaa, mutta kiire siinä tosiaan tulee. Tortut paistuvat uunissa noin 15 minuuttia, joten minulla on tasan niin paljon aikaa saada seuraava pellillinen niitä valmiiksi. Levy puoliksi, viillot kulmista kohti keskikohtaa, levy puoliksi… Ehkä olisi vain ollut helpompi ostaa valmiiksi taiteltuja taikinalevyjä, tai palkata pikkuveli tekemään likainen työ. Hylkään idean muistaessani, että edustan kaikkia Suomen nuoria.
Tekniikka kuitenkin pettää, sillä kun liian myöhään tajuan katsoa uuniin, tortut ovat jo mustia. No, eivät nyt sentään aivan karrelle palaneita. Ripottelen niiden päälle tomusokeria ja laitan tarjottimelle. Kyllä ne vielä syötäviä ovat, hoen mielessäni. Seuraava pellillinen onnistuu hyvin, kuten myös sitä seuraava ja sitä seuraava. Loppujen lopuksi olen saanut leivottua viisi pellillistä joulutorttuja, ja räpsin niistä kuvia digikameralla lehtijuttua varten. Kymmenisen minuuttia myöhemmin siirrän kuvat USB-piuhan avulla tietokoneelle, alan kuunnella musiikkia ja kirjoittaa. Päivän raskas työ tehty.
Olipa kerran tavallinen keskivertonuori, joka päätti leipoa joulutorttuja. Viidestä pellillisestä yksi pellillinen paloi. Koska testihenkilöitä oli vain yksi, tämä tarkoittaa sitä, että viidesosa nuorisosta ei osaa leipoa joulutorttuja. Joulutorttupellilliset ja Suomen nuoriso ovat suoraan verrannolliset toisiinsa. Ehkäpä otan elämäntyökseni lanseerata tälle suurelle pullamössöjoukolle joulutorttukoneen, jotta heidän ei tarvitse vaivautua leipomaan. Kone hoitaa kaiken nappia painamalla. Ostan itsekin sellaisen, jos nyt jaksan raahautua kauppaan.
”Kaakkee hyö kehitteleekin”, toteaa savolainen muori.
Työn tiedot
2000-luvun joulutortut
skeema
» Kategoria: Kirjallisuus » Asiatekstit» Työn pituus: 394 sanaa» Työ lisätty: 03.07 - 2008» Kommentoitu: 6 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Vanhaa settiä, ikivanhaa. Ilmestynyt eräässä paikallisessa lehdessä viime joulun aikoihin. Ajattelin piristää kesäpäiväänne tällaisella joulutunnelmalla :)
Juu, erilainen kuin muut kirjoitukseni täällä, edustaa tätä toista, humoristista tyyliäni. Puolessa vuodessa olen kuitenkin kehittynyt melkoisesti :/ lisäisin tänne uudempia lehtijuttujani, mutta ne ovat melkein kaikki pelkkää paikkakuntahuumoria. Joten Jyväskylän maalaiskunnan kylät tietävät nauraisivat, muut sitten eivät :D
Kai tämä nyt sitten asiateksti on? Teksti, jossa on asiaa... Korjasin tekstiä ihan vähän, vaihdoin pari surkeaa sanavalintaa. Muuten ilmestynyt tällaisenaan. Ja mukana oli tietenkin tunnelmaan sopiva jouluinen kuva joulutortuista :) Tästä tietoa työstä -boksista tuli muuten ylipitkä. Kohta pidempi kuin teksti, joka näyttää nyt Harhakuvassa kovin lyhyeltä :D
Sanokaas nyt vaan mielipiteenne.
Kommentit
Ketturuukku
11:08 // 04.07 - 2008
Hauska kyllä, kieltämättä:) Sai hyvälle tuulelle. Sopii varmasti loistavasti luettavaksi lehden sivulle, sinne sinappihuntukinkun valmistusohjeen ja artikkelin "Kuinka vältät joulustressin?" kumppaniksi. Ja tämä tyyli puree siinä hommassa aivan varmasti=)
GemineWings
12:31 // 04.07 - 2008
Haha, tämä on hyvä. :)
Tyyli on mukavaa - kirjoitus sujuvaa ja kokonaishenki positiivinen ja humoristinen.
Ja on kyllä aika mielenkiintoinen tilaston laatiminen: yksi pellillinen viidestä paloi, joten viidesosa ei osaa leipoa joulutorttuja. :D
Ja tosiaan - onko se uusavuttomuutta, jos tekniikka kehittyy ja nuotion pystyttämisen sijaan voi laittaa uunin päälle. Mutta jos toiselta kannalta katsotaan, niin onhan sekin toki huolestuttavaa, että mikropitsan loppuessa ei osata tehdä mitään muuta ruokaa.
Mutta niin. Pidän tyylistäsi. :)
dbgirl
16:39 // 04.07 - 2008
On tämä asiateksti, sieltä kevyemmästä päästä tosin :) Sai todellakin hyvälle tuulelle. Hyvin kirjoitettu. Ja todellakin mielenkiintoinen tuo tutkimuksen loppuyhteenveto :D
Kiitoksia tästä jouluisesta tekstistä keskellä kesää!
tsuvi-tseus
23:39 // 31.07 - 2008
tämä on loistava!
teksti on helposti luettavaa eikä hypi asiasta toiseen, tosi sujuvaa mielestäni.
ja tuo kritiikki ja naseva huumori ja sarkasmi/ironia (en oikein ymmärrä niiden eroa - tiedän, oon tyhmä) on loistavaa!! suosikkeihin!
Li-Fu
18:54 // 25.08 - 2008
Jees, ihan mukavaa kuulla leivonnasta nuoren suulla. Ei mitään perinteistä Ulla-Tädin Torttunurkka -juttua (anteeksi nyt kaikille Ulla-tädeille).
Ennen kaikkea mukavaa on miltei kirjakielinen ilmaisu, eli ei liian blogityyppinen teksti. Joitain puhekielisyyksiä toki, mutta pakinan tmv kohdalla se kuuluu asiaan.
Tällaisen tekstin lukeminen lehdestä olisi mukavaa jo yksistään siksi, että täällä meillä päin on surkeita toimittajia, jotka eivät osaa yhdyssanasääntöjä.
Kas vain, asiatekstin lukeminen pakottaa kirjoittamaan kirjakieltä :)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!