Kaunokirjallisen työn esitys
Elämäni Puutarha
Istahdan kivelle puutarhan,
asetun paikalle pienen maailman.
Katson maahan, jota halkoo säde auringon,
näen tason kylpivän osissa valon.
Poimin taskustani siemenen,
otan säilöstäni hauraan elämän.
Sen asetan multaan varoen,
tuon laitan sijaansa hellien.
Peitän salaisuuteni, sen odotan kasvavan,
piiloitan mysteerini, sen toivon nousevan.
Aika kiskaisee, minut säveliinsä hukuttaa,
hetki tarraa, minut kauneuteensa lumoaa.
Istahdan kivelle puutarhan,
asetun paikalle pienen maailman.
Katson maahan, jota halkoo säde auringon,
näen tason kylpivän osissa valon.
Poimin taskustani siemenen,
otan säilöstäni hauraan elämän.
Sen asetan multaan varoen,
tuon laitan sijaansa hellien.
Peitän salaisuuteni, sen odotan kasvavan,
piiloitan mysteerini, sen toivon nousevan.
Aika kiskaisee, minut säveliinsä hukuttaa,
hetki tarraa, minut kauneuteensa lumoaa.
Työn tiedot
Elämäni Puutarha
Haaska
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 42 sanaa» Työ lisätty: 05.07 - 2008» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
pitkään kadoksissa ollut inspiraatio toi tällaistä mukanaan (:
Kommentit
Ketturuukku
08:25 // 08.07 - 2008
Riimit tuntuvat ontuvan ja isojakin omituisuuksia näkyy, eikä rivitys tee runosta juurikaan kiinnostavaa.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!