Kaunokirjallisen työn esitys
Sinä vain luulet, että osaan rakastaa
Muistatko, ystäväni
mitä sanoit kun
revit sydämeni
irti rinnastani?
Kuu oli punainen,
täysi ja unenomainen.
Sinä sanoit
rakastavasi.
Muistatko, rakkaani
mitä sanoin kun
revin sydämesi
irti rinnastasi?
Aamun viime hetkillä
hyväilit hiljaa,
kuiskasit korvaani
"minä rakastan".
Anteeksi voin antaa,
unohda en milloinkaan.
Minun sydämeni
ei kuulu kenellekään.
Muistatko, ystäväni
mitä sanoit kun
revit sydämeni
irti rinnastani?
Kuu oli punainen,
täysi ja unenomainen.
Sinä sanoit
rakastavasi.
Muistatko, rakkaani
mitä sanoin kun
revin sydämesi
irti rinnastasi?
Aamun viime hetkillä
hyväilit hiljaa,
kuiskasit korvaani
"minä rakastan".
Anteeksi voin antaa,
unohda en milloinkaan.
Minun sydämeni
ei kuulu kenellekään.
Työn tiedot
Sinä vain luulet, että osaan rakastaa
Ylva
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 31 sanaa» Työ lisätty: 16.07 - 2008» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Öiden utua.
Kommentit
reijo
22:39 // 16.07 - 2008
Olisin halunnut tietää tästä enemmän. Mitä runon minälle on tapahtunut? Miten hän on menettänyt luottamuksen rakkauteen tai edes sen mahdollisuuteen. Onko runon parille tapahtunut jotain, jotta usko suhteeseen on mennyt. Nyt jää liian avoimeksi makuuni.
centaurea
14:49 // 19.07 - 2008
Ahaaaa, sulta mä olen oppinut siis tyylin jättää kaiken avoimeksi tulkinnalle ;) Hyvä, koska pidän siitä.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!