Kaunokirjallisen työn esitys
Äiti pitelee veristä riepua käsissään
ja hengittää kovin raskaasti.
”Lapsen elämä oli lyhyt,
joten olkoon myös sen kirotun suden!”,
hän puhkuu kiukusta ja
juoksee metsään missä
sudet ulvovat kuuta nousevaa
Työn tiedot
Verinen riepu
dbgirl
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 24 sanaa» Työ lisätty: 18.07 - 2008» Kommentoitu: 8 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
-----
Kommentit
Nic
21:59 // 18.07 - 2008
Suorempi, mitä sun runot yleensä. Tässä ei ole sitä koukkua, joita yleensä harrastat. Mutta tämän runon nimenomaiset ansiot piilevät juuri siinä, että olet tehnyt jotain erityylistä. Tästä jää tunne, että tämä runo vain kertoo tosiasiat. Tunnelmien kuvaaminen jää paitsioon. Mutta eipä sekään huono ratkaisu ole, se jättää kyllä myös tilaa tulkinnalle. Mutta jääkö sitten liiankin mitäänsanomattomaksi, siitä en ole ihan varma, mutta ehkä ei kuitenkaan (o:
GemineWings
14:21 // 20.07 - 2008
Mielestäni tässä runossa tyyli on todella hyvää, runo soljuu hyvin. :)
Nicin kanssa olen hieman samoilla linjoilla - tämä jää ajatusmaailmaltaan ehkäpä hieman pintaraapaisuksi. En nyt tiedä, voiko runoissa aina vaatia jotakin hirveän mahtipontista ja sykähdyttävää superoivallusta, mutta vähän syvemmälle porautumista kaipaisin. Pidempänä "kertomuksena" runo voisi toimia vallan hyvin, sitä kannattaa harkita.
Mutta tyyli sinänsä on tässä mielestäni parhaimmistoasi. :)
reijo
00:27 // 21.07 - 2008
Enpä tiedä... Lapsen kuolema, mutta jostain syystä se ei tässä vavahduttanut minua mitenkään. Runo loppuu jännällä mielikuvallla. Äiti juoksee raivoissaan pimeään metsään, en tiedä miksi metsän täytyy olla pimeä, mutta niin kuvittelen. Jäi varmaankin suden raadeltavaksi myös, sillä se eläinhän on todella vaarallinen.
accent
21:09 // 01.08 - 2008
Tulee mieleen vähän kuin sekoitus jotakin synkkää satua (jota on lievennetty ettei se pelottaisi lapsia liikaa) ja tarkemmin määrittelemättömien "entisaikojen" elämää agraarisessa Suomessa. Ihan jees, jännä.
Mistwood
18:13 // 05.08 - 2008
Äidin rakkaus lapseensa antaa uskomatonta voimaa. Kun siihen yhdistyy viha ja katkeruus, saa sudetkin varoa nahkaansa.
Loistava aihe on runossasi.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!