Kaunokirjallisen työn esitys

Willheng & Uhnugt - Soitin

...sitten aloin taas soittaa kappalettani. Sinä aloit laulaa mielessäni, ja lauloit rumasti. Oli pakko taas musiikin käynnin loppua hetkeksi. En voinut jatkaa. Pyysin laulua loppumaan; se loppui samaan aikaan kuin soittoni...

Minulle kerrottiin, että yhteistyö on se juttu. Minä en ymmärrä, mikä juttu se on.. Lienee kai joku tärkeäkin. Taas aloin soittaa kappaletta. Nyt sanoin: ”Yhteistyö on se juttu”. Sinä lauloit yhä rumasti. En tiennyt mitä sillä jutulla tarkoitetaan. Minä vain soitan ja sinä laulat rumasti. Minä soitan rumasti ja sinä laulat kauniisti. Voisitpa joskus lopettaakin. Minä olisin Onnellinen, jos voisimme lopettaakin useammin. Aina ja iki minä silti, sinä silti, soitan, laulat. Voisimme lakata. Lakkaa sinä ensin, minä sitten. Eikun sinä ensin, minä sitten. Tämä on joku meidän yhteinen juttu kai. No, siinä kävi niin, ettemme lakkaa soittamista, laulamista. Näkökulma ehkä on liian vinkkeli. Hiljennämme joskus tahtia. Sitten minä taas soitan kappalettani ja sinä laulat rumasti. Nukkuessamme sinä laulat kauniisti ja minä soitan rumasti.

Työn tiedot

Willheng & Uhnugt - Soitin

Ktaemsshar

» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 153 sanaa» Työ lisätty: 22.07 - 2008» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Willheng soittaa, Uhnugt laulaa.
(Willheng on näiden pienten tarinoiden päähenkilö, Uhnugt jonkinlainen henkiopas Willhengille)

Kommentit

Ketturuukku

19:10 // 22.07 - 2008

Ooh, jännä. Jotenkin lukisin mielelläni pidemmänkin tekstin tähän tyyliin. Tässä on jännitettä ja tunnelmaa

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!