Kaunokirjallisen työn esitys
elämän aurinko
Minä katsoin kuvaa, se näytti auringon
se ei peittänyt rakkautta ei totuutta,
se loisti unelmaa, jossa elää tahtoisi, jossa likaisuuden unohtaisi.
Muistan sen hetken yhä, kun me istuttiin ja ihailtiin, sitä missä oltiin.
Tein virheitä monia, korjaamattomia. Katsoin läpi kyyneliin
pelkoihin satuttaviin,miksen silmiin ja sydämeen.
Rukoilin kerran ja rukoilen vieläkin, että hyvä olla sinun on
,että jaksat iloita, vaikka aurinko laskee,
vaikka pilvetön taivas tummuu.
Älä alistu siihen näytelmään, siihen ylpeyden helinään. Taistele
vastaan kunniaa, itsekyyden sanoittamaa valtaa.
Tiedän sä kärsit haavoja menneisyyden, haavoja nykyisyyden,
mutta muista minä rukoilen, rukoilen eheyttä,
valmiutta nostaa katsetta, kaikesta jonne alistetaan,
käsketään kaikki hautaamaan.
Älä alistu kipuun ja sääliin, se kahlitsee, se ei armoa tunne.
Minä katsoin sinua, näytit totuuden, silmät kertoi sen. Näytit aidon rakkauden. Minä kielsin huomisen.
Tänään tiedän sen vaikket kerrokaan, minä tiedän sen,
sinä taistelet vieläkin jotta jaksat kohdata huomisen.
Minä katsoin kuvaa, se näytti auringon
se ei peittänyt rakkautta ei totuutta,
se loisti unelmaa, jossa elää tahtoisi, jossa likaisuuden unohtaisi.
Muistan sen hetken yhä, kun me istuttiin ja ihailtiin, sitä missä oltiin.
Tein virheitä monia, korjaamattomia. Katsoin läpi kyyneliin
pelkoihin satuttaviin,miksen silmiin ja sydämeen.
Rukoilin kerran ja rukoilen vieläkin, että hyvä olla sinun on
,että jaksat iloita, vaikka aurinko laskee,
vaikka pilvetön taivas tummuu.
Älä alistu siihen näytelmään, siihen ylpeyden helinään. Taistele
vastaan kunniaa, itsekyyden sanoittamaa valtaa.
Tiedän sä kärsit haavoja menneisyyden, haavoja nykyisyyden,
mutta muista minä rukoilen, rukoilen eheyttä,
valmiutta nostaa katsetta, kaikesta jonne alistetaan,
käsketään kaikki hautaamaan.
Älä alistu kipuun ja sääliin, se kahlitsee, se ei armoa tunne.
Minä katsoin sinua, näytit totuuden, silmät kertoi sen. Näytit aidon rakkauden. Minä kielsin huomisen.
Tänään tiedän sen vaikket kerrokaan, minä tiedän sen,
sinä taistelet vieläkin jotta jaksat kohdata huomisen.
Työn tiedot
elämän aurinko
happygirl
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 122 sanaa» Työ lisätty: 23.07 - 2008» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
mitä rakkaus on? sitä kauan hain.
nyt taidan tietää.
Kommentit
sapphy
21:25 // 26.07 - 2008
aivan ihana. Tänään juuri riparilla laulettiin sitä mitä rakkaus on biisiä :)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!