Kaunokirjallisen työn esitys
Unohtaakseni
hukuttaudun
uhoaviin uniin
uhkaaviin
jotka käyvät vastaan
kaikkea todellista
paljastetuin hampain, kynsin, piittaamatta.
Väljähtyneisiin mielikuviin
olemassaolosta
antaudun, unohdun, tukehdun
mukaudun tullakseni
kokonaiseksi
Karistan
karman arvet iholtani
karisman unohdan, ja
kaiken sen
mitä haluatte minun olevan.
En ole mitään.
Ei ole mitään.
Laimeat maisemat
likaisen ikkunan takana
kuvitelmia tyhjyyden poissulkemiseksi.
(Naurahdamme sen mahdottomuudelle
kuulematta äänemme onttoutta.)
Työn tiedot
Mitään.
RuttoKettu
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 34 sanaa» Työ lisätty: 26.08 - 2008» Kommentoitu: 6 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 3 kerta(a)
Tietoa työstä:
Tuli kuin itsestään, kuten valtaosa teksteistäni, en osaa tästä muuta sanoa.
Kommentit
AntoineDeSaint-Exupery
17:24 // 26.08 - 2008
Ensimmäinen säe veti pääni pyörälle. Jos osaisin pukea omat tuntoni noin hyvin sanoiksi, jälki voisi kuulostaa tuolta. On hieman hämmentävää kun jokin teksti voi koskettaa näinkin läheltä. Jotain pientä kliseistä olin löytävinäni, mutta onko sellaisilla muka niin väliä? Mutta ovatko viimeisten rivien sulut välttämättömät?
AntoineDeSaint-Exupery
17:25 // 26.08 - 2008
Ja tästä tulee nyt aivan pakollinen suosikointi hienon kokonaisuuden ja ennen kaikkea ensimmäisen säkeen takia.
Dot
17:31 // 26.08 - 2008
Sanat kyllä kulkevat jopa joustavasti, mutta sanomaa en löydä! ( Vika onkin lukijassa!)
PALIKKA
22:53 // 26.08 - 2008
Jotenkin mahtavan onnistunut sekavuus joka on kuitenkin sitten täysin järjestyksessä. Pidin etenkin kohdasta "Ei ole mitään, En ole mitään." kaiken muun välissä.
Suosikki !
Pupuna
02:28 // 27.08 - 2008
"..karisman unohdan, ja kaiken sen mitä haluatte minun olevan"... Pidän kovasti tavastasi kirjoittaa, niinkuin itsekin kuvailitkin sen tulleen kuin itsestään :)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!