Utopia
Se taitaa olla muotia nykyään
- keksitään pitkiä, koreilevia
suomenkielisiä yhdyssanoja
ja kunnostetaan vanhat kliseet
"Sateenvarjokuningatar,
saapasjalkaenkeli,
piikkilanka-aitaorja,
kahvikuppineuroosi..."
loruja
loruja
loruja
Ja äkkiä, huomaamatta
elämme utopian maailmassa
Sinä ja minä
Koinvillavaatteet
Ja sitten en enää osaakaan sanoa
"rakkaus"
(tai oikeastaan yhtään mitään muutakaan
ihmiselämän todellisiin asioihin liittyvää)
sillä se olisi liian yksinkertaista
Ai että minä vihaan sellaista
Tämä on kyllä pirun vanha runo...
» Kirjallisuus · Runot
» Julkaistu: 5. lokakuuta 2008
» Kommentteja: 5
» Suosikkeja: 1
» Katsottu: 19
amelia__
5.10.2008 19:33
onpas mahtava runo, jotenki iski vaan. oon odottanu sellasta täältä pitkään :) ihan suosikinansaitsevanmahtava. tähän hetkeen sopiva. hmm :)
Monsterwoman
5.10.2008 19:37
Puolestaan tämä meni minulla vähän ohi.
En saa tästä oikein mitään irti.
Jotain sanoja vain, mutta joku tarina.
En oikein tiedä.
dbgirl
6.10.2008 16:40
Olen runon kanssa samaa mieltä :D Mielenkiintoista tekstiä, sekoittaa runoa ja novellia tai jotain.
Taivaanrannanmaalari
27.10.2008 23:27
Kiitos, kumarrus ja hymy =) Ettet asuisi aaveena meillä?