Kaunokirjallisen työn esitys
Ilta saapuu ja tanssittaa hitaasti hiuksiani
sinun alastomilla ja herkillä olkapäilläsi
Et puhu, tuijotat tummilla silmilläsi minua
Hengityksesi tuoksuu niin makealta ja
kehomme pysyvät lämpiminä tammikuun yössä
Kosketat minua alavatsasta, muisto joulukuulta
ilmestyy silmieni eteen hunajan pehmeänä
ja sokerin kuorruttamana näkynä
Rakas, en uskalla kertoa sinulle
totuutta vauvastamme
Työn tiedot
Muisto joulukuulta
dbgirl
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 39 sanaa» Työ lisätty: 13.10 - 2008» Kommentoitu: 13 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Hiukan muokattu
Kommentit
Chiibi
16:57 // 13.10 - 2008
Loppu yllätti :O Tykkäsin todella.Kaunista tekstiä ja varsinkin lopusta pidin aivan hirvittävästi :)
elvistellen
17:58 // 13.10 - 2008
Oliopas jännä lopetus, oikein hieno!! Vaikka "olillasi" onkin (luultavasti?) oikein sijamuodostettu niin se kuulostaa vähn oudolta, olkapäilläsi kävisi oikein hyvin, se ja sama =)
Wolfheart
21:01 // 13.10 - 2008
Aikas karu lopetus, kaikessa kauneudessaan pudotus maanpinnalle suorin vartaloin. Yllätti. :)
accent
02:22 // 14.10 - 2008
äh, tuo lopetus nyt oli kyllä niin väärin. Sitä olisi voinut vain vihjata jotenkin eikä tuolla tavalla töksäyttää. Vauva on niin inhottava sana käytettäväksi noin kirjaimellisesti. Siihen asti meni todella hienosti ja olin jo valmistautumassa kirjoittamaan kehuja lempeän sensuellista, miksei eroottisestakin tekstistä kun se loppu sitten tökkäsi "seis!"-kyltin eteeni ja pani päähäni kysymyksen että miksi näin?
GemineWings
17:34 // 14.10 - 2008
Ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa säkeistössä olet hienosti saanut soljuvuutta mukaan, mitä on runoissasi itse asiassa aika harvoin, niiden osalta olet tässä siis erityisen hyvin onnistunut. Kaikista parasta tässä on kolmannen säkeistön "muisto joulukuulta", toi tähän parhaiten sen runojen hyvän puolen, ettei mitään varsinaisesti sanota suoraan, mutta silti lukija (ehkäpä) sen ymmärtää - muisto koulukuulta olisi hyvin riittänyt korvaamaan viimeisen säkeistön hienovaraisuudellaan ja sillä, että lukija olisi itse voinut oivaltaa ratkaisun. :)
Ilman viimeistä säkeistöä runo ei vielä toimisi, mutta tosiaan taivun accentin kantaan siinä, että viimeinen säkeistö ei ole tuollaisenaan hyvä. "Muisto joulukuulta" mainitsemassani säkeistössä oli hyvin hienovarainen vihjaus, ja siihen nähden lopetus on liian jyräävä. Eli sinuna vielä kehittelisin viimeistä säkeistöä, koettaisin saada siihen jotakin hienovaraisempaa, mieluummin vähän avoimeksikin jättävää kuin lukijalle suoraan lautaselta tarjottua ratkaisua.
Mutta kolme ensimmäistä säkeistöä: selvää tyylinkehitystä, sanoisinko. :)
dbgirl
19:34 // 14.10 - 2008
Kirjoittajan välihuomautus: Äh, minä en ymmärrä miten niin suoraan tarjottimelta... ei siinä kerrota mitä on tapahtunut, vaihtoehtoja on ainakin kaksi (en kerro niitä tässä).
Mashiach
21:15 // 14.10 - 2008
Pidin. Ja erityisesti lopusta. Piti lukea tämä moneen kertaan, kun en ollut varma mitä se oikein tarkoittaa. pidän yllättävistä lopuista.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!