Kaunokirjallisen työn esitys
Valmistumaton
Elämäntyöni,
tuhatpalainen palapeli
täynnä erilaisia kuvia
värejä,
jotka eivät yhteen sopineet
sitä minä jokaisena yönä
sen pieninä tunteina
lattialla yksin kokosin
ja katsoin auringon nousua ja laskua
takaa suljettujen verhojen
voi, mutta en saanut sitä koskaan valmiiksi;
koottua täysin,
sillä kaikki palat,
eivät siihen sopineet,
ja minä heitin ne pois - turhia, väitin
eräänä yönä
huomasin maailman muuttuneen
pois heitettyjen osien
kuvioon sopivan
enkä koskaan saanut
todistetta maailmasta, jonka tunsin
ikkunan eteen vedetyt verhot peittivät todellisuuden -
ehkä siitä tuli oman maailmani näköinen.
Elämäntyöni,
tuhatpalainen palapeli
täynnä erilaisia kuvia
värejä,
jotka eivät yhteen sopineet
sitä minä jokaisena yönä
sen pieninä tunteina
lattialla yksin kokosin
ja katsoin auringon nousua ja laskua
takaa suljettujen verhojen
voi, mutta en saanut sitä koskaan valmiiksi;
koottua täysin,
sillä kaikki palat,
eivät siihen sopineet,
ja minä heitin ne pois - turhia, väitin
eräänä yönä
huomasin maailman muuttuneen
pois heitettyjen osien
kuvioon sopivan
enkä koskaan saanut
todistetta maailmasta, jonka tunsin
ikkunan eteen vedetyt verhot peittivät todellisuuden -
ehkä siitä tuli oman maailmani näköinen.
Työn tiedot
Valmistumaton
Roselie
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 61 sanaa» Työ lisätty: 22.11 - 2008» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Teki mieli kirjoittaa jonkinsortin runo palapelistä. 8----D
Kommentit
Pupulainen
21:52 // 22.11 - 2008
Kerrankin runo, jonka tajuan kunnolla. :) Palapeli on hauska vertaus elämälle ja mielestäni runon tarina toimii. Tykkäsin tästä.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!