Kaunokirjallisen työn esitys
Työn tiedot
Raskasta kantaa.
Kommentit
Jotenkin hieman... miten sitä kuvailisi? Irrallinen ei ole oikea sana, mutta se on lähellä sitä mitä tarkoitan. Mutta älä suotta masennu, tässä on paljon hyvää. Pistää ajattelemaan.
Erityisesti minuun iskee kohdat:
"Kuljen porteista joita ei pitänyt koskaan avata.
Suljen ne ovet joita en saisi sulkea."
ja
"Shellin myyjä kysyy vointiani. Ja minähän voin."
Eka on yleismaailmallista symboliikkaa, joka iskee minuun vaikka onkin klisee, se vain toimii tässä niin hyvin. Toka taasen iskee arkisuudellaan ja pikkunokkeluudellaan.
Vähän jos vielä muokkailet tätä esim. eri sanavalinnoilla tai jotenkin muuten jäsentelet tätä ja kokoat yhteen perimmäisen ajatuksen niin tämä on todella upea. On tämä hyvä jo nytkin, ei siinä mitään :)
Mullekkin tässä joissakin kohdissa tuli vähän irrallinen fiilis, kun joku töksähti siellä omaan silmään. Tai ei yhdisty omaan päähän nuo kaikki säkeet yhdeksi kokonaiseksi, mutta en ole varma edes, onko se niin huono juttu. Mutta vahva teksti, upeaa!
Kivaa, kommentteja. Olen tarkoituksella tehnyt tästä runosta irrallisen, sillä yhdistin taakka 1 ja taakka 2 runot. Samalla nostan sitä eksymisen ja ahdistumisen tunnetta. Kertojahan on hukassa.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!