Kaunokirjallisen työn esitys

Rakastettusi rakastaakin vain rakkauttasi.

Liian harvoin
rakkauden kohde on ihminen
Liian usein
rakastetaan vain rakkautta

Työn tiedot

Rakastettusi rakastaakin vain rakkauttasi.

Henkkalei

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 10 sanaa» Työ lisätty: 16.02 - 2006» Kommentoitu: 17 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 8 kerta(a)

Tietoa työstä:

En keksi minkäänlaista ajatusta tästä. Sanokaa te.

Kommentit

charogne

18:20 // 16.02 - 2006

Minä olen aina rakastanut tätä, henkkaleiseni. <3

banaanikarpanen

11:34 // 17.02 - 2006

Aivn totta. Ollaan yhdessä olemisen vuoksi, rakastetaan rakkauden vuoksi.

meejamiau

23:38 // 19.02 - 2006

Tykkään, tämä on puhutteleva. Suosikkeihin. :>

Anne

17:22 // 20.02 - 2006

Kaunista

Louis

22:10 // 04.03 - 2006

Niinhän se on. Sait sen puettua aika kauniisti sanoiksikin, suosikkeihin menee.

NtiRoisto

14:08 // 21.03 - 2006

Mukavan yksinkertaisella tavalla toteutettu fakta. Tulee tästä mieleen lähinnä joku filosofinen lausahdus, ei runo niinkään. Mutta hyvältä kuulostaa :-)

Tapuli

19:01 // 23.03 - 2006

Jotenkin oli niin ahdistvan lyhyt, että oli niin pirun hieno. :D Ytimekäs. Ja silti mieletön sisältö.

Mantic

01:15 // 07.05 - 2006

Niinhän se on. Sopivan lyhyt ajatelma. Jo pelkästään tuo nimi olisi ollut hieno runo, nyt tulee vähän kahteen kertaan sama sanottua, kun ensin nimessä ja sitten itse runossa. Mutta hyvä se näinkin on.

Morrigan

20:59 // 09.05 - 2006

"Sanoit että eniten
vihaat olla yksin.
Ja sydämeeni herää
kysymys:
kaipaatko
nytkin vain ihmistä,
hellyyttä, rakkautta
- vai minua?"

-Milla Rautiainen


Kyllä, tästä aiheesta pitäisi kirjoittaa enemmän runoja. Tunnen itse sortuvani tuohon.

reijo

09:24 // 30.05 - 2006

Ihminen on itsekäs olento. Tämä runo panee miettimään tätä yksinkertaista lausetta: minä rakastan sinua. Se voitaisiin siis kääntää Minä rakastan rakastaa sinua. Onko siinä mitään pahaa? Jos kuitenkin on onnellinen, että saa tehdä toisen onnelliseksi, niin se riittää aina siihen asti kun lauseesta tulee: Minä rakastan minua. Silloin voi miettiä onko rakkaus jo vain itsestäänselvyyttä. Tulee mietittyä syviä, huomaa runosi ja voi ehkä ymmärtää itseään taas lisää. Ei tuosta tainnut oikeen nyt ottaaa selvää :)

reijo

09:25 // 30.05 - 2006

Pointin piti olla se, että yhteiskunta ohjelmoi ihmisiä rakastamaan eikä kaikki enää tiedä miksi rakastaa. Sen selvittäminen on sitten toinen juttu. Siitä olen runoillut :) ainiin, tämä runosi oli ytimekäs ja tosi. hyvähyvä.

daraja

13:24 // 05.06 - 2006

Olen samaa mieltä. Liian usein hylätään todellinen rakkaus helpomman valinnan takia.

Tuntematon

23:12 // 19.06 - 2006

Tämä on mahtava. Juuri näinhän se on. Suosikkeihin. Ei ehkä runo, toisaalta kyllä, antaa olla :DD

botox

00:33 // 20.06 - 2006

kiitos. se on nimenomaan kangas jota en saanut suoraksi sitten millään. Totuus runossasi !

lauzki94

01:24 // 04.02 - 2007

Lyhyt ja ytimekäs. Näinhän se on

Piippurassi

12:55 // 01.08 - 2007

Suora totuus. Kaunis ja uskomattomat sisäiset sävelet.

Surene

17:48 // 28.08 - 2007

Tässä hoetaan liikaa sanoja rakastaa, rakkaus ymsyms. Runon ajatus on hieno, mutta toteutus ei mielestäni ole visuaalisesti erityisen kaunis.

.. otsikossa on ristiriita. Tai sitten kyseessä on toispuoleinen rakkaus.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!