Kaunokirjallisen työn esitys
Kookospähkinöiden kuoria
vanhalla asfalttitiellä
ja ruskeasävyisiä
kitarasooloja lauantaisin.
Laula
laula
laula
laula,
minä tykkään kuunnella.
Teetkö vielä palveluksen,
hymyile minulle vähän.
Samalla väritä tympeä
elämäni uudestaan
ja taio auringonkukat kukkimaan
myös tänä talvena.
Työn tiedot
Sinun kaupunkisi
Aniline
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 20 sanaa» Työ lisätty: 20.02 - 2006» Kommentoitu: 4 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 3 kerta(a)
Tietoa työstä:
Runo, runo.
Kommentit
hellocat
16:04 // 23.02 - 2006
Minulla on ainakin kolme kertaa ollut tarkoitus arvostella tämä runo ja nyt vasta teen sen. Laiskuutta? Kyllä.
Ensimmäisestä säkeestä tulee hippitunnelma. Ruskeasävyisiä kitarasooloja ja kookospähkinöiden kuoria- niistä tulee hyvin rento ja kevyt olotila. Aivan kuin lauantai aamut, kun voi vain makoila sängyssäja miettiä. Se on samalla hyvin erikoinen avaus runolle, ja samalla myös onnistunut. Erikoinen, onnistunut ja puoleensa vetävä säe.
Laula.
Neljä riviä laulupyyntöjä, taaskin hyvin erikoista. Varsin mielenkiintoinen idea. Meillä on jo ruskeasävyisiä kitarasooloja, ehkä saamme lauluakin. Hip hip hurraa!
Tahdomme laulua koska tykkäämme kuunnella. Hymy. Pieni hymy voi olla iso palvelus, sen tiedämme. Onko tässä säkeessä havaittavissa pientä ja suloista, mansikanmakeaa ihastusta? Ensimmäisen säkeen tunnelma jatkuu, kevyttä ja makeaa, pidän tästä tunnelmasta.
Viimeisessä säkeessä runon läpi kulkenut kevyt ja hipahtava tunnelma saa tummempia, syvempiä sävyjä- muttei kuitenkaan katoa kokonaan. "Väritä tympeä elämäni uudelleen" Saimme tiedon millaista elämä oli ennen runon alkua- tympeää, kenties synkempää. "taio auringonkukat kukkimaan myös tänä talvena" Myös. Ne auringonkukat siis kasvoivat jo viime talvena, ja nyt ne halutaan kasvamaan uudestaan? Tässä on jotakin pidempääkin kuin vain ensikohtaaminen- runon juuret ulottuvat kauas viime talveen. Oliko kesä synkempää, pimeämpää? Jokatapauksessa, kaunis ja ehkä jopa hieman katkera tunnelmainen säe.
Korppu, minä pidän tästä.
Tämän tunnelmasta. Ilman viimeisen säkeen aavistuksen omaista katkeruutta tämä tosin olisi jäänyt hieman turhankin kevyeksi, ja laulunpyynnöt toivat tähän oman lisämausteensa. Minulla ei ole muuta sanottavaa, olen mykistynyt.
pisara
17:09 // 03.04 - 2006
Tämän tunnelma ja keveys vangitsevat. Varsinkin lopetus on toimiva. Pidän.
hellocat
19:52 // 06.08 - 2006
Muuten. Ennen viimeistä riviä kannattaisi lisätä yksi rivi, tai siis laittaa viimeinen lause "myös tänä talvena." yhden ricvin alemmas niin että sen ja toiseksi viimeisen rivin väliin jää yksi rivi tyhjää. Tuo dramaattisuutta.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!