Kaunokirjallisen työn esitys
Pakanat rukoilivat niin vakavina puolestani,
sokeat katsoivat niin syvälle kuin kykenivät
ja tuomitsivat minut näkemänsä perusteella,
kuolevat naiiviudestaan vakavina
kertoivat tulevaisuudensuunnitelmiaan.
Rakastavat suutelivat viivat iholle vastapäivään
hakaneulatkin pujotettiin vain koristeeksi,
sillä valkokankaan muovikasvojenkin kyyneleet
olivat kimallelleet niin kauniina.
[Tuskahan on oikeasti kivaa.]
Tämä yhden hengen ja tukijoukkojen tragedia
olikin vain parodia oikeasta elämästä,
saippuakuplat vääristivät niin nätisti
lasikellon takana lainehtivaa maailmaa.
Minä en piitannut teidän kliseisistä totuuksistanne,
hautasin realismin takapihalle
tekosyynäni kipukynnyksen ylittyminen.
Illuusioni rakkaudesta on yhä
vain asetelma köysiä katossa,
enkä minä koskaan oppinut taidetta ymmärtämään.
Läheisyyskin on aina lähelle päästämistä,
osuvathan ne luoditkin kosketusetäisyydeltä
hieman varmemmin.
Pähkinänkuoreni juuttui vahingossa tahallani kiinni
eikä enää suostunut aukenemaan.
[Minähän en harrasta rakkautta.]
Olin.
Työn tiedot
Vastapäivään
Nanna
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 96 sanaa» Työ lisätty: 27.02 - 2006» Kommentoitu: 4 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 2 kerta(a)
Tietoa työstä:
"...en olisi mitään."
Kommentit
Afraid
15:58 // 04.03 - 2006
Jätti sanattomaksi. Mielestäni aivan upea, pakko lukea useaan kertaan. Sanoisin mielelläni jotain hyödyllistä, mutta en vain osaa...
wempu
14:08 // 11.03 - 2006
Hmm.. sanattomaksi jättää tosiaan. Vaikea ymmärtää ja käsittää nyt näin ihan heti...Luen uudestaan, vaikka jo kolmesti luin, mutta ehkä tämä vielä aukeaa minulle paremmin. Mutta pidän, koska harvoin tulee sellaista vastaan että tekisi mieli lukea useasti ja etsiä (ja löytää) uusia ulottuvuuksia ;)
lauratar
16:34 // 26.08 - 2007
Vau.
Alko ehkä paremmin kun loppu, kolme ekaa kappaletta otti mukaan silleen et halus koko ajan vaan lukea enemmän..
Toi kokonaisuus toimii vaa niin hyvin, otat tekstin tosi hyvin haltuun . Piti kyl pari kertaa lukasta et pääs kunnol jyvälle tosta, mutta täytyy sanoa että ihanaa kun edelleen löytyy runoja, jotka oikeesti pysäyttää vähäks aikaa :>>.
empty
19:28 // 25.09 - 2007
Menin minäkin sanattomaksi. Loistava, todella hyvä. Jättää tulkinnan varaa, luulisin ainakin... :) Tekee mieli lukea uudelleen ja uudelleen, koska joka kerta oivaltaa itse tästä jotain. :)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!