Liian kauas

wempu

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 41 sanaa» Työ lisätty: 22.03 - 2006» Kommentoitu: 7 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 4 kerta(a)

Tietoa työstä:

Kirjoitin tämän eräänä yönä, kun en saanut mielestäni kauheaa asiaa joka tapahtui ystävälleni.

Jos luet tämän rakas ystäväni, niin muista, että olen aina tukenasi. Mitä ikinä tapahtuukaan.

\"Katsotaan yhdessä reunalta syvyyksiin, ja noustaan yhdessä takaisin\"

Tapuli

20:09 // 22.03 - 2006

Jotenkin tämä oli ihana. Niin yksinkertainen, ja silti sisällöltään kattava. Ajatus on ainakin ollut kaunis, täuota ystävääsi ajatellen. "Mitä kirjoitit viestiisi viileään? Ei veden pintaa voi lukea." Tuossa kohdassa oli vaan sitä jotain. :)

PersonaNonGrata

09:01 // 23.03 - 2006

Hyvin kaunis runo, minustakin kohta "Mitä kirjoitit viestiisi viileään? Ei veden pintaa voi lukea" on vaikuttava. Joskus toisen merkkejä, viestejä, on niin vaikea tulkita. "Miten voisin ymmärtää? Meri ei puhu, ei vastaa." tässäkin on samaa tunnelmaa. aika tuttu tunnelma noissa neljässä viimeisessä rivissä, siksi kai tämä niin minuun kolahtaa.

Kimeli

14:19 // 08.04 - 2006

Aika nappiin Karahvi.

Runaway-

14:27 // 10.04 - 2006

Tosi hieno. Ei liian pitkä eikä yhtäkään turhaa sanaa. Rimmaa järkevästi eikä mene hassun puolelle. Suosikkeihin menee :)

vepa

17:18 // 17.04 - 2006

Tämä on kaunis, suosikkeihin menee.

"Mitä kirjoitit viestiisi viileään?
Ei veden pintaa voi lukea."

Tuo kohta varsinkin, hienoa.

vinq

20:30 // 05.05 - 2006

Juuri tuo sama kohta teki minuunkin ison vaikutuksen, ihan järkyttävän kaunis. Sopivan pituinen ja tykkäsin myös tuosta "vuoropuhelumaisuudesta".

pontukka

20:01 // 20.09 - 2006

Oi! aivan ihana<3 niin hyvin olet "järjestellyt" sanat ja lauseet muutenkin jotenkin niin mieleeni... ehdottomasti suosikkeihin!