Kaunokirjallisen työn esitys
Hänen koukistuneet luupolvensa
kapeammat kuin omani
luumunväriset silmäluomet
minullakin pitäisi
enkä enää aio syödä lihaa
Ja hänen kätensä on kylmä talviaamuisin
sen kutittaessa niskaani
menen kananlihalle tunteesta
kun hän kertoo itkeneensä eilen
en tohdi katsoa silmiin
enkä kysy
Illalla hän nukahtaa viereeni
katson hänen kylkiluitaan
jotka kohoilevat hengityksen tahtiin
syötän omani koirille
Työn tiedot
Paras ystävä
pisara
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 38 sanaa» Työ lisätty: 31.03 - 2006» Kommentoitu: 5 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Tytöt haluavat olla kauniita. (vuodelta 2005)
Kommentit
Feral
12:55 // 31.03 - 2006
Aika pelottava. Kylkiluiden syöminen tulee mieleen, mutta satiinipeiton päältä.
reijo
15:12 // 31.03 - 2006
Tässä on jotain mistä pidin, en oikein tiedä mitä. Etenkin lopetus oli kaunis :/
PersonaNonGrata
15:22 // 31.03 - 2006
kerrassaan upea! todella mahtava runo. itsekin olen kokenut jotain samantapaista, tai luulisin. tässä runossa on sisältöä, ei vain sanoja sanojen perässä.
sininen-maanantai
20:16 // 01.04 - 2006
Hieno runo, jännä tunnelma. Ahdistava ja pelottava jotenkin ja sitten toisaalta aika kevyt. Pidän tästä, lopetuskin varsin mainio.
fuska-L
21:05 // 01.04 - 2006
Olen lukenut tämän joskus aiemminkin, luultavasti virheessä (?) ja edelleen toimii minulle. Tyylisi on kyllä ihailtava, sanat tuntuvat olevan juuri oikeassa paikassa ja hyvällä tavalla tuttuja. Lisäksi kaikki tekstisi, joita olen sinulta lukenut, ovat olleet valmiin tuntuisia.
Tämä aihe koskettaa varmasti monia, ehkä meillä kaikilla on ne ihmiset, joista emme löydä virheitä etsimälläkään. Sama piirre tässä runossakin.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!