Kaunokirjallisen työn esitys
Istut paikallasi etkä oikeastaan näe mitään,
kynäsi vain raapustaa paperille hysteerisenä.
On pakko tietää ja tuottaa,
olla viisas, vaikket tietäisikään mitään.
Näyttää heille, että osaat.
Kynää ei voi nostaa paperista, tai se lopettaa,
ajatus ei saa katketa.
On nälkä, muttei voi syödä,
pitää vain kirjoittaa.
Iho kuivuu ja lohkeilee hangatessaan paperiin,
hihasi on musta lyijystä.
Mutta et saa lopettaa.
Kaikkihan riippuu tästä.
Kello ei pysähdy, aika kuluu.
Aikaa kaksi tuntia.
On kiire.
Tuoli raahaa vieressäsi maata,
muut ihmiset hiipivät pois salista,
he eivät halua häiritä,
mutta stressaavat silti.
Miten ovat jo valmiita?
Tarkistat uudelleen aiheen,
puhutkohan edes oikeasta asiasta?
Miellekarttasi näyttää vääristyneeltä ja toistaa itseään.
Haluat pois, muttet uskalla ajatella sitä, jottei keskittyminen herpaantuisi.
On vain tehtävä,
on pakko.
Se palkitaan.
Työn tiedot
Eximia cum laude approbatur
Pa-Ne-Pa
» Kategoria: Kirjallisuus » Novellit» Työn pituus: 94 sanaa» Työ lisätty: 01.04 - 2006» Kommentoitu: 15 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Jokainen tässä tilanteessa ollut tunnistaa sen kyllä. Teksti syntyi reaalikokeen jälkeen keväällä 2006.
Lisäsin työn uudelleen, koska poistin sen vahingossa :F Työllä oli tällöin yksi suosikki.
Kommentit
Laala
00:11 // 02.04 - 2006
Tunnistan sen siis kyllä... Mutta miksi tää on novelliksi luokiteltu? Muuten ihan ok, mut se mietitti...
Chimera
17:58 // 13.04 - 2006
Onnittelut, itsekin sain reaalista eximian jos otsikolla siihen viitataan. Tilanne on kyllä varsin tuttu vaikkakin vastaus yhteen esitettyyn kysymykseen on se, että muut ovat valmiita koska eivät ole keskittyneet tarpeeksi. :) Itselleni tilanne ei aivan noin ahdistava ollut, toivottavasti sinullakin on pientä kärjistystä mukana...
Ikhtus
16:05 // 17.04 - 2006
Hmm, tää muistuttaa aivan yhtä mun esseetä joskus lukion äidinkielen tunnilla. Kirjoitin esseen kirjoittamisesta. Niin ja arvosanaksi olisi tullut E :)
Haegl
00:32 // 04.05 - 2006
En ole opiskellut äidinkieltä yläasteen jälkeen lainkaan, mutta näyttää siltä että runosi on kirjoitettu kirjakieliseen muotoon, joten muutama kohta tarttui silmiini: "oikeastaan NÄÄ mitään," (näe?) ja "HIASI on musta lyijystä." (hihasi?) Runo muuten avautui vasta kun luin otsikon uudelleen. Aluksi olin vähän hukassa, että missä mennään. Olisi voinut olla hyvä paljastaa otsikon sisältö vasta runon viime säkeillä, jolloin ahaa-elämys olisi taattu myös niille joilla on tapana lukea otsikko ennen runoa ;D Runon ahdistava olemus sai minut kyllä harkitsemaan jälleen kerran uudestaan opiskelusuunnitelmiani... Onnistunut työ siis :)
reijo
16:03 // 11.05 - 2006
Ensin pilkun viilaus: Minuakin pisti silmään sana "hiasi"
Pitkä aika kun kirjoitin, mutta kyllä tämä jotain muistoja toi mieleen. Tuo oli totta, että sitä luuli: Mitä pitempään siellä istuu ja miettii, niin sitä paremman numeron siitä saa. He jotka lähtivät ensimmäisenä ulos saivat varmasti i-a:n ;) höh, itse olin realikokeessa täyden ajan ja vetäsin b:n. Inhoan käsinkirjoittamista, joten nämä yo-kirjoitukset olivat kyllä raastavia aikoja. Hyi. Onneksi ei enää :) tai vieläkin on tenttejä, mutta eipä tästä enempää.
surkk
20:28 // 09.07 - 2006
Teksti on sinänsä hyvä, mutta kiinnitin huomiota samoihin virheisiin kuin edellisetkin. Myöskin 'Miten ovat jo valmiita'-paikalle sopisi paremmin 'Miten he ovat jo valmiita'
Bladetus
04:48 // 04.06 - 2007
Tässähän on jotain ideaakin. Valitettavan harvinaista moinen. Ihmistä kun ei ole tarkoitettu ilmaisemaan itseään kirjallisesti, vaan syömään, tappelemaan ja nussimaan. Tämä määritelmä sopii varmasti hyvin minuunkin. Taidan mennä nukkumaan.
Eilowy
15:52 // 25.07 - 2007
Erinomaisesti luotu tunnelma, myös minulle pistää silmään tuo yksi kirjoitusvirhe. Tämä teksti on toimiva, ei mitään liian syvällistä pohdintaa, vaan kuvaus hetkestä ja paineesta. Pidän tästä. Hyvin rytmitetty teksti, jolla on riittävästi tilaa hengittää, niin ettei se mene missään vaiheessa tukkoon. Toinen lause luo minulle kuvan siitä, että kynä on hysteerinen, mikä sinänsä on minusta aika hauska ajatus. Itsellä koetus vasta parin vuoden päässä, mutta jollakin tapaa tunne on silti tuttu.
Jussimo
10:39 // 16.03 - 2008
Laittoi oksettamaan tuo teksti. Tämähän on sarkasmia, eikö? Tai en tiedä, itsellä jäi lukio kesken, kun oli vaan mahdotonta ajatella noin. Varsinkin kun oma tekstini olisi loppunut ilman "se palkitaan" uskomusta. Tunnelma välittyy kyllä hyvin tästä, ainakin luulen että niistä ihmisistä, joille kirjoitukset olivat tärkeä asia, tuntui jokseenkin tältä.
...Niin joo.. olen uusi käyttäjä harhakuvassa, onhan täällä korrektia kommentoida vanhojakin teoksia..
Karpalo
16:33 // 27.03 - 2008
Oäöö tää on kiva. Itse tosin olen sellainen etten saa yhtäkään järkevää lausetta aikaiseksi, kun menen paniikkiin. :D Joku äidinkielen YO menee varmaan niin, että hädissäni suharoin paperille jotain ja juoksen pakoon. Tää ei siis ihan koskettanut, mutta hieno rakenne ja tunnelma.
vivr
23:40 // 31.03 - 2008
Heh, tässä on kyllä täysin mun ajatukset pari viikkoa sitten. Välittää hyvin tunnelman ja on muutenkin kaikin puolin toimiva.
Bubble
07:52 // 02.10 - 2008
lol En ymmärrä, miks jotkut jaksaa hermota jotain YO-kirjoituksia... oikeesti. C'mon! Se on vaan YO!
Tässä ehkä vähän turhan useasti toisetetaan sitä pakkoa kirjoittaa. Se tulee varmasti vähemmälläkin selväksi.Mut kaikenkaikkiaan ihan onnistunut kuvaus varmaan monen ressipepun fiiliksistä reaalissa. Tulee lievä pakokauhun tunne.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!