Kaunokirjallisen työn esitys

Kun herään, kyyneleeni kastelevat rintakehäsi

Opeta minut uskomaan ihmeisiin
samalla tavoin kuin lapset uskovat kummituksiin

Kohta kaikki on taas hyvin
kun viet minut vanhaan kaupunkiin
ja opetat rakastumaan kuluneisiin lasimaalauksiin

Ja jos vielä jään
tiedän etten sinua omakseni saa
vaikka juoksisimme sateessa bussikatoksen alle kahdestaan

Siksi jatkan keskeneräistä kuvitelmaa
enkä syö iltapalaa
vaan menen hymyillen nukkumaan


Kun herään, kyyneleeni kastelevat rintakehäsi

MuertoHada

Tietoa

Enkä enää aamulla muista nimeäsi.
Kaikenlainen rakentava palaute on oikein tervetullutta.

» Kirjallisuus · Runot

» Julkaistu: 29. kesäkuuta 2012

» Kommentteja: 3

» Suosikkeja: 0

» Katsottu: 188


Kommentit

N0ir

29.6.2012 20:19

Mukavan eheää kerrontaa, jättää hyvän mielen. Arvoitukseksi jäi, onko tosiaan kyse kuvitelmasta vai todellisuudesta, joka vain on jotenkin visainen. Toisaalta tykkään tuosta pienestä tulkinnanvaraisuudesta. Lopetuskappale on ihana.

Vastaus: Kiitos! <:


Valehtelija

29.6.2012 23:34

Tää on jotenkin utuinen ja odottava, toisaalta ihmeen monipuolinen. Oikeasti rakentavan palautteen joudun ehkä jättämään niille, jotka tietävät mistä puhuvat, mutta sen verran osaan sanoa että pidin tästä jollain sellaisella mieleni tasolla, jota en tarpeeksi usein tunnu käyttävän. Hieno on.

Vastaus: Kiitos! <:


Intia

11.10.2012 15:25

Taas upeasti luotu tunnelma. Voisin varmaankin kirjoittaa tuhat kehua jokaiseen runoosi :D

Vastaus: Hihi, kiitoksia! (:



Lähetä kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!