Kaunokirjallisen työn esitys
Täysikuun valaisema
Usko hämärtyy uneksi
kerää heittelemänsä sirpaleet
astu lähemmäs, näe
oikeat kasvoni ruhjeilla
vain yksi jyrkänne
ei sille ole nimeä
olemme aina väärässä
aamu ei saavu yksin
ei uni kalva maata
ole maailman reunalla
ole hiljaa kun tuuli nousee
kevät kantaa syntinsä
antaa kaiken anteeksi
unohda keitä joskus olimme.
Usko hämärtyy uneksi
kerää heittelemänsä sirpaleet
astu lähemmäs, näe
oikeat kasvoni ruhjeilla
vain yksi jyrkänne
ei sille ole nimeä
olemme aina väärässä
aamu ei saavu yksin
ei uni kalva maata
ole maailman reunalla
ole hiljaa kun tuuli nousee
kevät kantaa syntinsä
antaa kaiken anteeksi
unohda keitä joskus olimme.
Työn tiedot
Täysikuun valaisema
Isilra
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 35 sanaa» Työ lisätty: 13.05 - 2006» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Joskus kuun valaisemassa metsässä näkee paljon kauemmas kuin aamun valkeudessa.
Kommentit
Dada3000
01:39 // 13.05 - 2006
"vain yksi jyrkänne
ei sille ole nimeä
olemme aina väärässä"
on kantavaa ja suhteellisen vahvaa ajatusta. Lopussa ylin ja alin rivi ansaitsevat paikkansa, mutta ehkä ne kaipaavat jotain muuta kuin keskimmäisen rivin.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!