Kaunokirjallisen työn esitys
Maanpako
Olen suunnitellut tätä päivää jo pitkään. Nimesi on elämäntaituri. Minä taas puolestani päätän mitä elämäsi sisältää; kirjoitan päiväkirjasi. Päätän että tänään lähdet pitkälle matkalle, etkä luultavasti koskaan palaa. Tähän asti olet elänyt vanhempiesi luona, olet syönyt heitä hiljalleen, he kustantavat omasta elämästään sinut, että voisit jatkaa siitä mihin he eivät jääneet.
Etsi oma Polku. Löysitkö sen noin äkkiä, en usko. Minä olen luullut kulkevani polkua niin monesti, että jopa luulen tietäväni että oma polkunsa pitää itse tallata.
Tänään sinä lähdet. Sinulla ei ole rahaa, kahdet alusvaatteet, pyyhe, jotain lämmintä tuulensuojaksi, kaapista varastetut kaksi ruisleipää ja makkaraa.
En minä karkaa, lähden vain nähdäkseni osaanko minä taiteilla elämäntapani siten, että kenelläkään ei olisi sanomista menoistani. Toisten liikkeisiin sulautuminen, mutta toisaalta niistä riippumaton irtautuminen.
Mikä hänestä silloin tulee?
Matka on kuitenkin vasta niin alussa, että jätän teidät tienposkeen odottamaan omaa hissiänne, itse täytän velvollisuuteni ja menen kun on aika koittaa
Maanpako
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 142 sanaa» Työ lisätty: 16.05 - 2006» Kommentoitu: 0 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
en minä jaksa näistä mitään sanoa, teksti on tuossa ylhäällä ja sillä selvä.
Työlle ei ole kirjoitettu kommentteja!
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!