Kaunokirjallisen työn esitys

Penkillä

Tyttö istuu penkille pojan viereen Töölönlahden rannalla. Poika ja tyttö, kumpikin tuijottavat hiekkatietä edessään vilkaisematta toisiinsa. Kevät-aurinko laskeutuu Olympiastadionin taakse, suoden viimeiset säteensä rannan tummille kiville ja lahtea epätasaisena letkana kierräville juoksijoille. Pojan ja tytön katseet kohtaavat varovaisesti, arkaillen, vain hetken. Päät kääntyvät pois. Viileä, heikko tuuli kahisuttaa penkin takana olevia pensaita hiljaa ja tarttuu ohimennen tytön hiuksiin. Poika koskettaa varoen, hellästi tytön penkillä lepäävää kättä joka säpsähtää kosketuksesta muttei vetäydy pois. Sanat hapuilevat ja tulevat ulos epävarmoina mutta samalla varmempina kuin koskaan, tuttuina ja turvallisina.
Poika: "Tunnetko?"
Tyttö: "Tunnen."

Työn tiedot

Penkillä

Neme

» Kategoria: Kirjallisuus » Novellit» Työn pituus: 89 sanaa» Työ lisätty: 01.06 - 2006» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Tuli kotimatkalla kun rantaa pitkin himaan päin talsin mieleen joku tuollainen tunnetko-tunnen juttu, siispä tarinoin... ei mitään sen ihmeempää pointtia tai muuta sellasta, tietenkin se yksi ihminen mielessä kun tuota mietiskelin ja henkilökohtaisesti tuo tunnetko-tunnen on rakastatko-rakastan. Tuleepas niin selkeä selitys ettei mitään määrää. Enkä ole koskaan mitään tälläisiä kirjoitellut so spare me. :)

Kommentit

Haliran

21:58 // 03.06 - 2006

Todella liikuttava pikku tarina. :) Näistä huomaa kyllä laadun kun näkee sen kaiken silmien edessä. Tykkään. <3

tytt

17:48 // 14.10 - 2006

tämä se vain on nätti tarina. tykkään kyllä :)

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!