Kaunokirjallisen työn esitys
Penkillä
Tyttö istuu penkille pojan viereen Töölönlahden rannalla. Poika ja tyttö, kumpikin tuijottavat hiekkatietä edessään vilkaisematta toisiinsa. Kevät-aurinko laskeutuu Olympiastadionin taakse, suoden viimeiset säteensä rannan tummille kiville ja lahtea epätasaisena letkana kierräville juoksijoille. Pojan ja tytön katseet kohtaavat varovaisesti, arkaillen, vain hetken. Päät kääntyvät pois. Viileä, heikko tuuli kahisuttaa penkin takana olevia pensaita hiljaa ja tarttuu ohimennen tytön hiuksiin. Poika koskettaa varoen, hellästi tytön penkillä lepäävää kättä joka säpsähtää kosketuksesta muttei vetäydy pois. Sanat hapuilevat ja tulevat ulos epävarmoina mutta samalla varmempina kuin koskaan, tuttuina ja turvallisina.
Poika: "Tunnetko?"
Tyttö: "Tunnen."
Penkillä
» Kategoria: Kirjallisuus » Novellit» Työn pituus: 89 sanaa» Työ lisätty: 01.06 - 2006» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Tuli kotimatkalla kun rantaa pitkin himaan päin talsin mieleen joku tuollainen tunnetko-tunnen juttu, siispä tarinoin... ei mitään sen ihmeempää pointtia tai muuta sellasta, tietenkin se yksi ihminen mielessä kun tuota mietiskelin ja henkilökohtaisesti tuo tunnetko-tunnen on rakastatko-rakastan. Tuleepas niin selkeä selitys ettei mitään määrää. Enkä ole koskaan mitään tälläisiä kirjoitellut so spare me. :)
21:58 // 03.06 - 2006
Todella liikuttava pikku tarina. :) Näistä huomaa kyllä laadun kun näkee sen kaiken silmien edessä. Tykkään. <3
17:48 // 14.10 - 2006
tämä se vain on nätti tarina. tykkään kyllä :)
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!