Kaunokirjallisen työn esitys
Tänään..
Katson ikkunasta.
Näen sinun kulkevan siellä,
et ehkä huomaa mua,
vaikka puoliksi olen ikkunasta ulkona.
Tarkkailen sinua,
kaikkea mitä katsot,
kaiken mitä teet,
ja tahtoisin kuulla tunteesi.
Kurkottaudun pitemmälle,
näkisin sua kauemmin,
ehkä vilkaiset sinne missä olen,
ehkä näit,
esitin kyllä,
että katson taivasta.
Katosit sä puiden taa,
masennus valtaa mun maan,
sua kaipaan,
vaikka tänään nähtiin,
ihan lähellä oltiin.
Mieleni teki loikata korkealta ikkunasta,
juossa luoksesi ja itkisin,
halaisin sinua,
sinä et ymmärtäisi minua,
minä selittäisin,
kertoisin kuinka kaipaan.
Nyt olet jo kaukana,
ikkunankin olen sulkenut,
istun nojaten oveen,
mietin jotain,
mitä lie päässäni liikkuu,
ehkä sinä.
Mietin varmaan sitä,
kun ikkunan alla olitte,
ilmeesi,
se niin viaton,
unohdin kaiken kun ilmeesi näin,
pettämiset ja valheet.
Olit vastustamaton,
katsoin sua silmiin syviin,
ne niin ihanat,
heitit palloa,
sain pallon kiinni,
kerjäsit takaisin,
heitin mä sen.
Tänään..
» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 93 sanaa» Työ lisätty: 06.06 - 2006» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
No tämä on tosi tästä päivästä,en kirjoita enempää vaikka tapahtui. </3
01:12 // 06.06 - 2006
kuullostaa osittain niin tutulta että melkein nauran. joo ehkä mä oon hiljaa tähän aikaan yöst. nätti, tykkään. jotain kielioppivirheit mut mitäpä siitä.
01:54 // 06.06 - 2006
Jotenki.. En mä keksi sille mitään sanaa. Mutta tykkään. :)
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!