Kaunokirjallisen työn esitys

Kuollut

Ei mikään muutu milloinkaan
tuskaa on täällä vaeltaa
maailma jatkaa radallaan
ihmiset pettää toisiaan

Rakkauskin selkään puukottaa
saa ystävätkin vihaamaan toisiaan
nyt mitä täällä enää teen
sinä ajat minut eteiseen

Lopulta pimeys lankeaa
varjo saapuu noutamaan
ei pääty tuska milloinkaan
tai miten sen nyt ottaakaan

Herra kaitsee lampaitaan
joita peittää musta villa
pelastajaa nyt tarvitaan
ristiin hänet taas naulitaan

Nyt olen suojassa pimeydeltä. Siltä jonka niin kauan lankeavan pelkäsin.
Kuolleena on niin hyvä olla.

Työn tiedot

Kuollut

hybrid

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 57 sanaa» Työ lisätty: 10.06 - 2006» Kommentoitu: 7 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 5 kerta(a)

Tietoa työstä:

Hmm, joo. Kolmannen säkeistön kolme ensimmäistä säettä ovat maailman kliseisimmät, mutta tuo viimeinen säe tekee niistä jotenkin pilkkaa ja ne saavat aivan uuden merkityksen. Ja tulkitsen omaa runoani, hitsi :) Oli ihan kahden vaiheilla, lisätät vaiko eikö, lisäsin nyt kumminkin.

Kommentit

Sue

12:26 // 10.06 - 2006

sä oot päivä päivältä pelottavampi.. totta on ja pidän mutta niin samalla kamalan pelottava; toisaalta me vaaleanpunaiset tohvelit pidetäänkin tätä poikkeuksetta pelottavana. :D tätä on vähän vaikea eritellä.

riikkari

16:30 // 10.06 - 2006

tässä on jotenki tosi unenomainen tunnelma. tykkään tästä!

Julia-Juuli

00:42 // 25.08 - 2006

"Herra kaitsee lampaitaan joita peittää musta villa" Tämä lause sai heti kuvallisen muodon päässäni. Hieno lause. Ja sisältää armeliaan ajatuksen sekä toivoa mustille lampaille!

iiruska

14:48 // 06.09 - 2006

Kiva huomata että joku muukin synkistelee, vielä jopa hienolla taidonnäytteellä =)

GemineWings

14:34 // 01.11 - 2006

Voi, en ole tätäkään kommentoinut...*paukuttaa itseään vihamielisesti päähän*
Ehkä ainut kohta, mikä hieman mietitytti, on tuo "joita peittää musta villa": kaunis lause ja pidän siitä kuten eräs aikaisempikin kommentoija. Mutta se ei rimmaa kuten kaikki neljä ensimmäistä säkeistöä. Ehkä se kaipaisi kaverikseen jonkun muunkin rimmaamattoman, tai sitten sen voisi joinkin loihtia rimmaavaksi?
Mutta tuo on nyt pikkujuttu, sillä muuten pidän tästä oikein kovasti, varsinkin koko toinen säkeistö :) Ja erityisesti tuo viimeisin säkeistö on todella kaunis, tunnelmallinen :) Päättää kauniisti koko tuskan :D Eli jatkahan samaan malliin :D

Saarna

12:01 // 09.02 - 2007

vittuku tää on ihan just hyvä. Tyksin noit kahen keskimmäisen säkeistön lopetuksia, ne niikö ponppaa silmille ku muu on tollast abstraktii sanailuu ja sit lopuks tommonen joku ylösalasin juttu. Jeejee. Tokast säkeest ottaisin noi "kin" päätteet pois, ni sit sen ihanan soljuva rakenne säilyis, ainaki mun suussa. en sit tiiä. hihi

Kaskelotti

22:06 // 29.05 - 2007

hirmu synkkä... mutta hieno :D
joo, tässä tulee idea selkeenä esille ja tulee heti semmonen tunnelma. ja lopetus on tosi hieno! rimmaa mun mielestä kaikki hyvin yhteen.. tää ois varmaan lausuttuna upeaa kuultavaa :) ei moittimista½½½

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!