Kultaa

Pa-Ne-Pa

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 39 sanaa» Työ lisätty: 14.06 - 2006» Kommentoitu: 7 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)

Tietoa työstä:

Vihaan yleensä runoja, hyi, mutta nyt päätin rikkoa ennakkoluuloni.
Runo on iät vanha ja alunperin vain läksyksi tehty enkä ole sen jälkeen sille mitään tehnyt. Kalevalamitaan kirjoitettu.
Joo, minulla meni hermot heittomerkkeihin, joten jätin ne pois osast. peace?

reijo

15:06 // 14.06 - 2006

Yleensä en pidä kalevalamittaan tai mitenkään "kikkaillen" kirjoitetusta tekstistä. Tämä oli kuitenkin iloinen poikkeus :) Tai en tiedä iloisesta, mutta luin ja teksti meni sulavasti eteenpäin. Runossa ilmaistaan hienosti, että ei tämä maailma koskaan näe sitä päivää, että kaikilla olisi "yhtä hyvä olla". Ihminen kurottaa kättään pidemmälle kuin tavallisesti vain silloin, kun on kyse omasta itsestään.

Chimera

22:52 // 14.06 - 2006

Vähän hankala arvioida kovinkaan asiantuntevasti kun en ole itse Kalevalasta lukenut kuin muutamat pakolliset pätkät mutta sisällöstä jos puhutaan niin kuvittelin ensin, että taas tulee ylistys poikaystävästä, otsikon perusteella siis. ;P Pari kohtaa meni hieman ettei erottunut silmään erityisemmin mutta vastaavasti pari, kuten pätkä "Soitetaanhan...kultahuuden" tai oikeastaan loppuun asti korjaa kyllä kovasti kokonaisvaikutelmaa. Äh, en minä tiedä. Itsekin lisäsin tänään tolkuttoman tekstin, ei kannata lukea mutta mainitsin nyt kuitenkin.

-nna

22:55 // 09.07 - 2006

"samalla rivillä sanat alkavat samalla kirjaimella" mitämitä? Alkavatko? Piis mään, väinäimöinen kai oli hauska heppu.

Sue

22:45 // 17.08 - 2006

voi et ois selittäny runomittaa.. itte tykkään alkusoinnuista :) onnistunut kalevalainen, etenkin jos et tykkää kirjoittaa tommosta :D se on aika hankalaa saada hyvää jostain jonka tekemisestä einiinpiittaa :/

riikkari

20:22 // 19.02 - 2007

Propsit tulee, olen joskus koittanu runomittaa ynnämuuta niinsanottua "säännönmukaisuutta" mitä
runoudessa on, mutta ainakaan tietoisesti en ole onnistunut. Mutta tämä on mielenkiintoinen ja tämän jaksaa
lukea, idea säilyy läpi runon, ainakin minulle. En toki ole yhtä vanha kuin sinä mutta omasta puolestani olen sitä mieltä että tuossa kalevalamitassa on vaikea saada aikaan järkevyyttä.

ANDILOL

19:30 // 18.05 - 2007

Tää on varsin hyvä, tuo lopun ristiriita jäi vähän askarruttamaan. En älynnyt sitä. Ilmeisesti siinä vertaillaan uskoa ja toivoa keskenään? Suosikkeihin.

Dot

20:36 // 28.06 - 2008

Tässä on kunnon "vanhan ajan" RUNO! Kiva nähdä täällä myös tällaisia!