Kaunokirjallisen työn esitys

Nimetön96.

Pikkuhiljaa,
käännän rannetta vastapäivään,
niin että luut rusahtaa.
Pikkuhiljaa,
tuska valtaa kehoni.
Pikkuhiljaa,
elämän nektari valuu maahan.
Pikkuhiljaa,
kuolen.

Työn tiedot

Nimetön96.

MiNNi_

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 11 sanaa» Työ lisätty: 01.07 - 2006» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Taas runosatoa ehkäpä vuodelta 2002.

Kommentit

reijo

00:32 // 02.07 - 2006

Valitettavasti tässä runossa ei ole minulle mitään, mikä saisi tuntemaan runominää kohtaan empatiaa tai ylipäänsä mitään. Tuntuu kuin tämä käsi olisi se Addams Familyn händy, mikä toisaalta kyllä saisi minut tuntemaan pientä huvitusta, sillä se käsi rusauttelee rannettaan varmaan vain huvitellakseen.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!