Kaunokirjallisen työn esitys
Lähtö lähestyy.
Se on vetänyt päälleen taas uudet releet, iho on punertava ja tukka muuttunut harmaasta vain vaaleammaksi auringossa. Autonavaimet kilisevät askelien tahdissa.
Mies on isä, mutta hänkin oli vain uusi hahmo Lähdön vaatekaapista.
Muun muassa Kuolema, Pelastus, Onnettomuus, Suru, Ilo ja Apu rakastavat roolipelejä. Sinä teet joko oikeita tai vääriä valintoja. Sovit tapaamisen Kuoleman tai Pelastuksen kanssa. Kuolema on metro, johon kiirehdit. Pelastus on kivi, johon kompastut etkä ehdi metroon. Se räjähtää kahden pysäkin kuluttua ja onneksi olkoon, olet elossa.
Asiat alkavat aina isoilla linjoilla. Valitset ensimmäisen kerran, kun heräät aamulla ja nouset sängystä. Nousetko? Voit kysyä itseltäsi, elätkö vai kuoletko? Astut viikatemiehen viitoittamalle polulle, mutta se on vasta ensimmäinen tienhaara. Lähdet kouluun, töihin, puistoon, elokuviin, kaverille, kahvilaan. Lähdetkö? Kävelet tai menet bussilla, pyöräilet oikoreittiä toisen sijaan. Kumpi? Pysähdyt sitomaan kengännauhasi tai olet jo aamulla tehnyt niihin umpisolmun. Juokset, hypähtelet, maleksit. Jäät auton alle tai et. Kaikki riippuu sekunneista. Se, että juokset, saattaa olla Pelastus. Auto menee selkäsi takaa. Tai sitten se voi olla väärä valinta. Jäät auton alle nimeltä Onnettomuus.
Jos et jää, menet kahvilaan. Ostatko espresson vai cappucinon? Espressokoneessa on vikaa, ja kahvissasi kestää. Sillä aikaa kun juot viimein tullutta kupillista, tapaaminen Ilon kanssa on jo ohi. Olisit nähnyt hyvän ystäväsi, jos olisit minuutti sitten astunut ulos kahvilan ovesta.
Kaupassa sinulle palautetaan ostoksestasi kaksikymmentä senttiä. Laitat sen keräysastiaan ja tunnet itsesi hyväksi ihmiseksi. Seuraavana päivänä et voi ostaa kenkiä, jollaisia olet havitellut kauan. Sinulta puuttuu viisitoista senttiä. Se puutos on Epäonnistuminen, ja kun lähdet hakemaan rahoja, ostaa toinen tyttö kengät sillä välin. Tytölle kengät ovat Onni, sinulle tyttö on Onnettomuus.
Suru ja Ilo ovat kangistuneet samoihin kaavoihin. Kyyneleet, hymy, nauru. Joskus ne saavat erikoisempia keikkoja. Hypähtely, huutaminen, hiljaisuus. Suru on odottanut tätä hetkeä, ottanut taas vaatekaapista kyyneleitä ja ne valuvat poskillesi.
Mitä elämä on?
Valintoja ja roolileikkejä.
Lähtö lähestyy.
Se on vetänyt päälleen taas uudet releet, iho on punertava ja tukka muuttunut harmaasta vain vaaleammaksi auringossa. Autonavaimet kilisevät askelien tahdissa.
Mies on isä, mutta hänkin oli vain uusi hahmo Lähdön vaatekaapissa.
Nousemme autoon ja elämäni jää taakse. Koulu, ystävät, talo, kaikki. Meillä on tapaaminen Kuoleman kanssa. Se odottaa moottoritiellä, se on pukenut päälleen rekan.
Myöhästymme tapaamisesta. Veljelleni tuli vessahätä.
Työn tiedot
Roolileikkejä
sankaripoika
» Kategoria: Kirjallisuus » Novellit» Työn pituus: 351 sanaa» Työ lisätty: 26.07 - 2006» Kommentoitu: 51 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 67 kerta(a)
Tietoa työstä:
Päähänpälkähdys josta kehkeytyi sekopäinen sanaleikki, ja loppujen lopuksi vähän enemmänkin.
Kommentit
amelia__
21:43 // 26.07 - 2006
ehkä mielenkiintoisin juttu mitä oon pitkään aikaan lukenu. nerokasta suorastaan. puettu sanoiksi se mitä varmaan kaikki joskus ajattelee, ja hemmetin hyvin vielä. tämä on pakko lisätä suosikkeihin! :>
riikkari
16:21 // 27.07 - 2006
hy7vä, jäin koukkuun, tätä olisi jaksanut lukea vaikka kuinka kauan! juuri näin kaikki menee, kaikki on pienistä asioista kiinni. erittäin hyvä teksti, suosikkeihin!
reijo
10:28 // 28.07 - 2006
Mukavasti vauhtia tässä ja myöskin pidin arkisista tilanteista, jotka olit sitonut "suurempiin" merkityksiin. . Paljon totta, esim. kuinka toisen onni on toisen onnettomuus jne. Lopetus oli myös hyvä, sillä mielestäni nuo kaksi viimeistä lausetta jättivät vielä arvoituksen ilmaan, että joutuivatko nämä ihmiset rekan yliajamaksi vai eivät.
Carany
11:20 // 01.08 - 2006
"Kuolema on metro johon kiirehdit." Pilkunnussija kun olen, niin oli pakko kytätä. Ainoa pilkkuvirhe, joka pisti silmääni.
Ei mutta ihastuin tähän ihan totaalisesti, luin ensimmäistä kertaa. En tajua, mistä sinulla riittää ideointia ja ajatuksia tällaisten kirjoittamiseen. Ja ennen kaikkea miten osaat käyttää sanoja ja lauseita noin. Komppaa ameliaa siinä, että tämä oli mielenkiintoisin teksti mitä olen pitkään aikaan lukenut. Kolahti niin hyvin, että pakko pistää suosikkeihin.
siljaa-
13:54 // 03.08 - 2006
ihana! alkua en oikein tajunnut, mutta novellisi on parhaimmillaan kekivaiheilla (minun mielestäni :D)
loppulause on kyllä tosi hyvä. hauska :D
joitakin kohtia olisin itse yrittänyt kirjoittaa selvempään muotoon. esim. mitä tuon vaatekaapin on tarkoitus ilmaista?
anteeksi kritiikki, pääosin tosi hyvä :)
-nna
19:42 // 28.08 - 2006
Loistavasti keksitty ja rakennettu. Mielenkiintoinen todellakin. Viimenen lause, oioioioioioi. Täytyy saada hengityskin ja ehkä jopa ajatukset kulkemaan tän illan aikana. ( : Hienoa.
Hmpp, kai munkin on pakko alkaa käyttämään tuota Suosikit-toimintoa. :::::::::: )
sateenvarjokatu
19:47 // 01.09 - 2006
Upea, näin yhdellä sanalla kuvattuna. :)
Suosikkeihin ehdottomasti.
annniina
14:07 // 14.09 - 2006
loppu teki kaikesta järkevää. tai kaunista. tai ehkäpä sen takia lisään tämän suosikkeihin. mahtava teksti, kannatti kyllä lukea ! :)
Yz
17:04 // 19.09 - 2006
Kuten varmasti monet ovat sanoneetkin; mahtava tekstiä. Omalaatuinen, hienosti kirjoitettu.
Tapuli
22:18 // 19.09 - 2006
Hei aika mainio.
Loistavaa pohdintaa, selvästi mietitty mitä kirjoitetaan. Omaperäinen tosiaan.
Loppu on tyylikäs, pidän siitä.
Mainiohan tämä on, muuta ei osaa sanoa. Pistää miettimään.
MushuThaLohari
10:36 // 25.09 - 2006
Todella oivaltavaa tekstiä - niinhän se todellakin on, että hyvin pienistä asioista on suuret jutut kiinni ja että onni onnettomuudessa voi usein olla toiselle onnettomuus onnessa. Teksti etenee jouhevasti, ja loppu sopii tähän täydellisesti. Ideasta propsit, enkä itse ainakaan mitään kirjoitusvirheitä huomannut.
Toisaalta tekstisi imaisi niin mukaansa, etten sellaisia olisi varmaan edes huomannut, vaikka niitä olisikin mahdollisesti ollut :D
Aamuhetki
08:46 // 26.09 - 2006
Mahtava, tuollaisia asioita tulee miettineeksi aina välillä, ja sinä olet saanut ne kirjoitettua upeasti ylös. Suosikki.
paarma
19:03 // 28.09 - 2006
Heh. Olin kirjoittamassa "mukava lukea täällä jotain miehekkäämpääkin.." mutta huomasin kuvastasi että male-bonding-time -vastoni osui ohi. Ehkä se johtui siitä, että tekstistäsi tuli mieleen räppi-hoppi-liina-pää lyriikat. Kaikesta huolimatta; pidin tästä erittäin paljon. Kiitos. Nyt menen lukemaan lisää juttujasi - -
endy
20:32 // 28.09 - 2006
Pakko laittaa suosikkeihin, niitä alkaa taas kertyä, mutta aivan mieletön teksti.
Ravenna
17:48 // 08.10 - 2006
Huh :D kylmät väreet tuli. Suosikkeihin! (ja pakko lukea samantien uudestaan) :)
Chandrie
20:55 // 30.10 - 2006
Ei jessus. On kyllä niin mahtava.. Ja suosikkeihin menee, ei tätä voi unohtaa. <3
chagrin
16:38 // 01.11 - 2006
Tykkään tästä filosofisesta otteesta. Determinismi, indetermenismi, kohtalo, sattuma?
Toimii.
Aino93
18:43 // 18.11 - 2006
eli sä siis jäät eloon? koska veljelle tuli pissahätä? Aika... hämmentävää. siks laitan suosikkeihini :)
Eroosio
21:31 // 23.04 - 2007
Voi jäin koukkuun jo ensimmäisillä lauseilla! Taitavaa sanoilla leikkimistä ja pelailua. Kaikki on jo tuossa ylhäällä jo sanottukin joten en jaksa rueta toistamaan muita. Pidin.
Bleu
22:34 // 30.04 - 2007
Joo-o, olen kyllä muutamia pimeitä öitä maannut sängyssä ja sekoittanut päätäni näillä "butterfly effect" -ajatusleikeillä:D Mutta jos menee liian syvälle kelaamaan omaa menneisyyttä, alkaa ahdistua aika rankasti:/
ejr
20:02 // 06.09 - 2007
Kerronnasta tulee mieleen Trainspotting.
Tämä on tosiaan vallan näppärä teksti, joka puhuu silkkaa asiaa. Joskus kuullut sanottavan, että hyville töille on hankalaa antaa palautetta, ja nyt joudun olemaan samaa mieltä.
Hatunnoston arvoinen suoritus.
zobis
14:42 // 23.09 - 2007
mmmm tää on nii veikeä! =) nyt kaikille muille kommentoijille voin egota, että oon lukenut tän mahtavan novellin ihan irlisti :D
mapa
13:16 // 04.11 - 2007
Olen jäänyt tähän ihan koukkuun, ja on pakko aina palata lukemaan tää uudestaan ja uudestaan.
Hienoa!
emilraket
01:02 // 12.11 - 2007
Sujuvaa, haluasin vain nähdä tekstin teemat proosamaisemmassa, enemmän kahlittuna ja piilotettuna jopa turhienkin sanojen joukkoon, silloin ehkä saisin enemmän irti; thumbs up!
Circus
02:20 // 09.12 - 2007
Tää sai mut ensimmäisen kerran vähään aikaan oikeasti pysähtymään. Loistavaa, täydellistä.
Menin sanattomaksi.
katt
13:13 // 02.02 - 2008
Olen lukenut tämän aika monta kertaa aiemminkin ja eksyin taas kerran tänne. Tämä on upea oivallus vertauskuvineen. Aivan pakko lisätä suosikkeihin.
Eli-na
21:46 // 30.04 - 2008
Minua alkoi itkettää tätä lukiessa...
Aivan ihana novelli, ja käsittelee juuri sitä mitä kaikki ajattelee, mutta mistä ei koskaan uskalla puhua.
Fairytaler
17:05 // 15.06 - 2008
Syvällinen, mutta kirjoitettu jotenkin arkiselal tavalla, mikä teki tästä mahtavan.
Ruuua
22:31 // 25.06 - 2008
Jollain tavalla mun olo on paljon kevyempi kun luin tämän, kaksi kertaa. :) Syvällinen, mutta selkeä. Niin, ettei kukaan voisi sanoa tekotaiteelliseksi tms. Eikä tässä ole mitään angsti-tunnelmaakaan. Pidin kyllä ^^
0328
23:39 // 02.07 - 2008
tää on upee!
en osaa sanoa oikein mitään järkevää kun veti sen verran sanattomaks :----D mut tottahan tämä on .
täytyy suosikoida.tää saa kyllä miettimään asioita.
Ohime-sama
20:14 // 29.07 - 2008
Jösses kun oli mahtavaa tekstiä! Onnittelut vaan :D Ei osaa kyllä antaa mitään rakentavaa palautetta, mutta hieno kirjoitelma! 10+++ Suosikkeihin vaana suoraan!
Pinto
20:17 // 29.07 - 2008
Tosi upeasti muotoiltu! Jäin koukkuun heti! Ehdottamasti suosikkeihin vaikken yleensä kirjoituksia suosikkeihin laitakkaan. (harvoin myös jaksan lukea niitä, minä laiska -_-)
encore
19:01 // 13.08 - 2008
voi vitsi kun ihana :) vaikka tässä puhutaan vakavista aiheista - kuolemasta, surusta - niin tarina itsessään on ihanan raikas. tavallaan deterministinen asenne tuo tähän sellaista huolettomuutta, joka keventää ihanasti oloa. kerrontamuoto on myös jännä -tuli mieleen englannin sinä-passiivi vaikka tuntuu että kertoja kertoo itsestään tai puhuu jollekulle muulle. kuitenkin kiehtova tapa kirjoittaa, pitääpä kokeilla joskus :D myös tuo yhden kappaleen toistaminen on kiva värite. :) kaiken kaikkiaan erinomainen juttu, omalla tavallaan niin positiivinen.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!