Kaunokirjallisen työn esitys

Naavatukka ja Hämärän tytti

Tule, tule tänne
Kuin tuo usva, joka minua kohti hiipii.
Minä näen sen, minä tiedän
että sinunkin selästäsi kasvoivat juuret.

Sinä viet viimeiset auringon säteet pois
ja lasket hämärän sisään,jotta minun olisi parempi
olla ja katsoa Otavaa pimeillä silmilläni
kietoutuneena karhunsammaleeseen.

Naavatukka, pihkasilmä, virvaliekeillä tanssija
Minä vainen sumun lapsi, metsän lapsi, hämärän tytti.

Maa on kylmä, pian jo routii
Minun aikani, hämärän aika, kietoo päivän sisäänsä.
Juurtua emme enää voi.

Naavatukka, Hämärän tytti
Pihkasilmä, metsän lapsi,
Juuret eivät maahan kasva,
juuret kasvavat toisiinne

Samoja tähtiä katsellessa, sammalen kuuraan peittyessä.

Työn tiedot

Naavatukka ja Hämärän tytti

surkk

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 72 sanaa» Työ lisätty: 17.08 - 2006» Kommentoitu: 4 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Tunnelmointia, tunnelmointia. Idea kyti mielessäni jo kauan, mutta tuli vasta tänään kunnolla ilmoille. Pitempää runoa kuin yleensä.

Kommentit

Mortician

22:48 // 08.12 - 2006

Onpa ihana. tykkään tosi paljon tästä tavasta jolla kirjoitat. Tunnelma välittyy hyvin lukijalle :) ihana!

iffe

18:22 // 12.09 - 2007

Tunsin siirtyväni mukavasta tietokonetuolista hämärään syksyiseen metsään. Pidän sitä positiivisena asiana. Hieno runo.

Seraphine

20:03 // 08.04 - 2008

Kaunista sanoilla maalailua, herättää mukavia mielikuvia ja tunnelma on kohdallaan. Erittäin muiellyttävää luettavaa. :)

December

19:21 // 10.07 - 2008

Sinulla on kiinnostavia tekstejä, joista näkyy selvästi luonnon läheisyys. Voin jo melkein tuntea metsän tuoksun ja sammaleen jalkojeni alla. Tämä runo on jotenkin erityisen kaunis ja tunnelmallinen.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!