Kaunokirjallisen työn esitys

Ero

Auringon viimeiset säteet kultaavat puun latvat kauneiksi,
Tuntuu että tää hetki on mennyt liian hauraaksi.

Veden kohina kuuluu ympäriltämme,
Kun istumme täällä omassa valtakunnassamme

Katseemme kohtaa vain hetkeksi,
Mutta sekin tuntuu repivän sydämen palasiksi

Miten tää on tähän menny?
Ainahan me ollaan kaikki yhdes tehty.

Sanot että sulla on toinen
"Nyt kyllä kerroit vitsin moisen!"

Mutta alan itsekin sen pikkuhiljaa uskoa,
Kun kerrot hänestä ilman minkäänlaisia tuskia.

"Etkö sä pidäkään musta?
Mä ainakin välitin susta"

Kyynel valuu poskelleni,
Pois sen pyyhkäiset hellästi

Halaat mua lujasti
Ja lupaat aina välillä soittelevasi

Kuinka tästä voisi jatkaa?
Ei tästä selviäisi ilman tuskaa

Itsepähän tän päätit,
Mutta toivon että muuttaisit mielesi

Lähdin pois..

Jäit sinne yksin,

Ilman mua,
Mutta muista että rakastan sua

Työn tiedot

Ero

Salizarg

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 94 sanaa» Työ lisätty: 21.08 - 2006» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Kiitos rakas,kun joskus rakastit :>

Kommentit

Tainuska

20:56 // 21.08 - 2006

Vaikka runoilijoille sallitaan hyvin monenlainen ilmaisu ja kieliopin hylkääminen, heti ensimmäisen säkeen "kauneiksi" pomppaa ikävästi silmille. Sanan oikein kirjoittaminen "kauniiksi" ei pilaisi loppusointuasi, ja saisit näin lukijasi ehkä lukemaan vähän pidemmällekin.

Joiku

21:10 // 21.08 - 2006

Jätä riimittely ihan suosiolla pois, jotkut loppusoinnut kun eivät edes natsaa. Tuntuu niin kovin väkisinväännetyltä eikä tämä herätä oikein mitään tunteita. Kokeilisit kielikuvia ja maalailevampaa runoutta.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!