Kaunokirjallisen työn esitys
kannan taakkaani turhan suurta
kannan sinunkin aivan suotta
aina valmiina kantamaan muidenkin
iloiset asiat ja murheetkin
tapani huono on,tiedän sen
muutosta siihen vähän kaipailen
turhaan muita murehdin
pitäisi saada elääkin
tiedän,on muitakin
samanlaisia ja erilaisiakin
murehtijoita ja eläviä
kaltaisiani ja eriäviä
kaikki saisin lopettaa
miksi pitikin aloittaa
kaikki kaatui vaan niskaan
kaikki luurangot kaapeistaan
ehkä paransin maailmaa
ehkä en kuitenkaan
joku ehkä piristyi
– köysi kaulallani kiristyi
Työn tiedot
taakan paino painaa
LostFairy
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 49 sanaa» Työ lisätty: 20.09 - 2006» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
tällainen..öö..no tällainen tästä ny tuli. lisäsin äsken noi viimeiset säkeistöt eli ne on ny aika tekaistut, mut..no joo.
tästä on jo kauan kun oli tällainen fiilis. toivon silti et tää puhuttelee jotain jolla on tai on ollu sama ongelma ku mulla.
olkaa hyvä ja kommentoikaa! ilmaiskaa vapaasti omat mielipiteenne vaikka mitä mieltä olisittekin =^.^=
Kommentit
GemineWings
23:15 // 21.09 - 2006
En ollutkaan kommentoinut tätä, vaikka niin muistelin... Mutta kuitenkin: pidän tästä kovasti, pidän tällaisista perinteisen tyyppisistä riimittelyrunoista^^Samoin idea on hyvä :) Kertoo hyvin henkilöstä joka on aina valmis auttamaan muita, itsensä kustannuksella :) Jotenkin... kaunis runo :):) Erityisesti pidän viimeisestä säkeistöstä :D
Hallanvaara
16:25 // 05.10 - 2006
Kyllä murheita kuuluu kuunnella, mutta ei kannattaisi liikaa murehtia toisten ongelmia.
Se olisi liian raskasta. Pitää itse myös osata avautua.
Koskettava runo. Aitoa tunnetta...
Tuo loppu on yllätyksellinen, se tuo erilaisuutta.
Tykkäsin :)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!