Kaunokirjallisen työn esitys

E=mc²

Tiesitkö, ettei älykkyyttä mitata moolimassana?
Minä olen lihaa, sitä mitä eläimet syövät.
Hurjat leijonat.
Eivätkä ne tiedä minun yhdisteitteni konsentraatiota.

Ja syövät minut silti.

Me seisomme vieretysten.
Huomaatko eroa?
Silmät ja suu, nenäkin.
Sinä tiedät painovoimasta, minä en.

Silti sinä olet se, joka väsyneenä vapiset.

Tule, mennään istumaan.
Katso ylös ja unohda mitä tiedät.
Kuuntele ja kuule helinä.
Tähtiä.

Ääniaallot voimme heti unohtaa.

Minä osaan sanoa, onko ilmastonmuutos hyvä juttu,
minä voin kuiskata sinulle; ei se ole.
Mutta eikö iloinen lapsi ja punainen polkuauto ole mukavampi puheenaihe?
Brio tai Lego, kunhan on punainen.

Muista, hymy ei ole 17 lihaksen supistumista.

Tule kanssani kirkon penkkiin ja kuule laulu.
Et sinä usko Jumalaan, sitähän sinun tieteesi ei todista.
Käänny ja katso.
Näe onni vanhuksen kasvoilla.

Eikö se riitä?

Tiedäthän sinä montako sanaa löytyy onnellisuudelle?
Felicidad, felicità, bonheur, glück, geluk, 幸福.
Ja vain yksi niistä riittää minulle.
Olen ehkä pieni ja tyhmä

mutta niin helvetin onnellinen.

Enkä minä tahtoisikaan kumartaa peilikuvaani.
Tosin onhan sinulla kiva kravatti.

Työn tiedot

E=mc²

StYllebad

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 134 sanaa» Työ lisätty: 26.11 - 2006» Kommentoitu: 12 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 17 kerta(a)

Tietoa työstä:

Kakspiippunen juttu tää opiskelu.
Koeviikko nääs.

Mitä sitä elämältään oikein haluais, uskaltais pyytää ja jaksais tavoitella?

Siinä on monta asiaa mietittäväksi. Mutta tärkeintä on, että selvitään.

Kommentit

Tapuli

21:20 // 26.11 - 2006

Loistavaa tekstiä.

Aika mielettömän hyvin kiteytetty koeviikon pahimmat tähän. Ei aina vaan voi vaatia oppimaan mooleja. Eikä kovalenttisia-sidoksia.
Ja toi kravatti juttu. Kuinka humanisti sitä voikaan olla. Ihanin.

Tainuska

23:33 // 30.11 - 2006

Todella hyvä! :O

Annupauliina

23:20 // 04.02 - 2007

Loistavaa. Tämä kertoo aika paljon, itse kun ajattelen usein näin. Kiitos.

kristolunnas

23:21 // 16.02 - 2007

Mukavuus.

vilska

22:45 // 11.05 - 2007

Heh tämä on hyvä :) Itekki tässä viimeaikoina miettiny tuota opiskelua että jaksaako siihen panostaa ku tuntuis välillä muut jutut kiinnostavan enemmän =)

kaipuusi

19:43 // 24.12 - 2007

Aivan mahtavan upea! :)

Karpalo

20:50 // 16.01 - 2008

Oi. Painottaa tosiaan, miten "tärkeä" juttu koko mun elämässä joku pooliton mooli on. Ah.

Jepari

13:59 // 19.01 - 2008

Hyviä ajatuksia :) Runona sinänsä en osaa tästä sanoa mitään, runon tekniikka on mulle niin arvotuksellinen juttu, mutta ajatuksista on helppo saada kiinni, ja niihin on helppo myös samaistua.Ajatukset ainakin on erittäin hyvin puettu sanoiksi. Tieteellinen tieto ei ole kaikki kaikessa, vaikka olisikin ysin keskiarvo. Elämässä on paljon muutakin. Elämä on elämää varten. Vitae discimus ja silleen :) Mutta kuitenkin.

centaurea

05:20 // 22.01 - 2008

Ah, huomista tenttiä odotellessa tää kyllä jättää stressaamisen toissijaiseksi. Oikein hienosti kirjoitettu, pidit mielenkiinnon yllä loppuun asti :) En edes löydä mitään kritisoitavaa ja hypin nyt riemuissani ympäri huonetta. Jostain syystä tää aiheutti hyvän olon :) Kiitos <3

Myytti

21:03 // 24.01 - 2008

En koskaan onnistu lukemaan tätä itkemättä :) mikä lienee hyvä juttu

kuroirisu

15:33 // 27.04 - 2008

parasta mitä mä olen pitkään pitkään aikaan nähnyt.
upeaa.
tästä tulee vaan niin euforisen hyvä mieli.
päivän pelastaja.

ehfi

21:32 // 20.05 - 2008

Löysin elämäni ensimmäisen runon josta oikeasti pidin.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!