Kaunokirjallisen työn esitys

Savua

Minä nukun aamukuuteen
herään tylsään avaruuteen
joka kiittää vain silloin
jos sen syliin kaataa hunajaa
pahviseinät kaatuu selkään
etpä arvaa miten pelkään
kun ei tänään kukaan kaada
lasistansa mulle juotavaa

sitten lähden vaikka tiedän
ei siellä mua kukaan siedä
niille oon vain savua
joka silmiä polttaa, kirvelee
ehkä vielä tämän kerran
jaksan odottaa sen verran
että eräs joka pelkää
lopultakin suunsa aukaisee

sä et varmaan tiedä
mitä susta aattelen
miten silmissäsi näen
maailman ikuisen
kauneimmin

ja kaikkein eniten
mä sitä pelkäänkin
että vielä kerran sanot
mulle hyvästi
sanot näkemiin

sä et varmaan tiedä
mitä susta aattelen
etkä varmaan usko
että sussa näen sen
kauneuden

sä et varmaan käsittäisi
vaikka kertoisin
olenhan vain savua
joka tappaa parhaimmin
ihmisen.

Työn tiedot

Savua

QED

» Kategoria: Kirjallisuus » Laulujen sanoitukset» Työn pituus: 82 sanaa» Työ lisätty: 27.01 - 2007» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 3 kerta(a)

Tietoa työstä:

...

Kommentit

vanillasugar

20:30 // 27.01 - 2007

Oi, erittäin kaunis. :O<3 Lisään suosikkeihini. :)

Aniline

20:37 // 27.01 - 2007

Oijoi, hieno! Ja riimitkin on! Nyt pännii kun en itse ole kirjoittanut tällaista. :D Suosikkeihin laitan minäkin. <:

tytt

17:12 // 05.03 - 2008

Ihana, kaunis, nätti, arh voisin ylistää tätä hulluna.
' ja kaikkein eniten
mä sitä pelkäänkin
että vielä kerran sanot
mulle hyvästi
sanot näkemiin '
Tosi yksinkertasesti sanottu asia, ihan suoraan siis, ja silti jotenkin kauhean kauniisti.
Joo mä en osaa antaa rakentavaa palautetta, tiiän, mutta rakastan tätä sanoitusta silti :D

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!