Kaunokirjallisen työn esitys
Katulamppujen tihkuttaessa päälleni
omahyväistä huumaansa
liikun betonin harmauttamilla kaduilla
kuin jähmetettynä eletyn kaltaiseksi
tänään on se päivä
kun kuljetan ajatuksiani
liikennevaloista välittämättä
baarien mainoskyltit
tulevat hyväilyetäisyydelle
ja oviaukoissa notkuva musiikki
on kuin polte suonissani
raitiovaunujen kolistellessa ohitseni
huomista kohti kääntyillessään
kadunkulmassa joku jeesuksenpelastama
jakaa armoa omastaan
ja ennenkuin aamu saapuu
olen kuluttanut kaikki askeleeni
Työn tiedot
Yön yksinäinen
Usvasoturi
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 40 sanaa» Työ lisätty: 05.02 - 2007» Kommentoitu: 5 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 2 kerta(a)
Tietoa työstä:
Kirjoitin tämän myös Aukeaan.
Kommentit
homppa
09:38 // 05.02 - 2007
hmmm...runo alkoi hyvin ja on muutenkin kiva ja mielenkiintoinen, mut vähän lysähti tohon ihan viimeiseen säkeeseen. En oikein älynnyt sitä, saattaa johtua ehkä siitä...olisin kuvitellut runon jatkuvan ja toteavan jotain tosi suurta ja mulle ois tullut ahaaa-elämys
ei kyl kannata kuunnella mua
Usvasoturi
09:50 // 05.02 - 2007
Lopetuksen ideani oli jotakuinkin sellainen elämäänväsyneen, kaikennähneen ihmisen maallisen ajan loppu, tai jotakin sinnepäin.
En oikein osaa hioa näitä niinkuin pitäisi, kunhan kirjoittelen, kun idea päähän pälkähtää.
Pauria
11:17 // 05.02 - 2007
Minä ymmärsein kyllä tuon lopun (itse usein elämään väsyneenä). Kiitos hienosta lukuelämyksestä!
dbgirl
14:06 // 05.02 - 2007
Tuli Kotiteollisuuden se yks musavideo mieleen. Visuaalinen runo jossa on lohdutonta tunnelmaa.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!