Kaunokirjallisen työn esitys

Rakkauden kolmas sinfonia, F-duuri

Kaikuva ääni korvessa kanteleen
hiljaa lipuva äänetön vankkuri
kannolla istuu tyttö.

Valkoiset kankaat ja vaaleat pellavat
keskittynyt tuntematon hymy
tyttö on kaunis.

Mitä tapahtuu
mitä oikein tapahtuu

tyttö katsoo minuun.

Sanattomuus on rakkauden ehto
ja katseet kohtaavat jälleen
tyttö hymyilee lisää.

Silmiä ei enää näy mutta--

korven ääni voimistuu
tyttö huojuukin vielä.

Käy kelotkin veteen nojaamaan
tuuli hakkaa ja haavat huminoi
metsä ja tyttö soittaa.

Työn tiedot

Rakkauden kolmas sinfonia, F-duuri

Horpeli

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 48 sanaa» Työ lisätty: 09.11 - 2005» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)

Tietoa työstä:

Testataas miten tämä tekstipuoli toimii...

Tää on aika vanha runo muuten, mutta ei ole kyllä nyt runoilluttanutkaan lähiaikoina :/

Kommentit

Aavesopuli

13:48 // 07.02 - 2006

Tykkään sun tyylistä tehä runoja ja kielenkäytöstä. Hieno runo :)

Yz

22:46 // 17.05 - 2006

Vähin sanoin kuvailevaa, mutta antaa silti huisisti mielikuvia.
(Sorry, ei kehittävää kommenttia juuri nyt.)

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!