Kaunokirjallisen työn esitys

Kasvun aika

Hei, olen täällä
se sanoi
Ensin siitä lähti pieni ääni
sitten se kasvoi
ja kasvoi
kunnes huomasin, että en enää voinut elää ilman sitä

Mitä elämä olikaan ilman sitä?
Outoa
vain sumun täyttämää tilaa
muistissani siltä ajalta
kun sitä ei ollut
ikään kuin ajalla ennen sitä
ei merkitystä olisi lainkaan

Se vain jatkoi kasvamistaan
lopulta se kasvoi isommaksi kun minä
ja ääni yhä useammin jyrisi voimakkaasti
kunnes huomasin oman ääneni olevan pieni
kuin sillä alun alkaen

Olin vain sisältä tyhjä
käpertyneenä pieneen kuoreen
kuunnellen sitä suurta ääntä
mikä siitä lähti
ja miettien,
josko joskus saisin taas oman ääneni kuuluviin

Työn tiedot

Kasvun aika

mansetytto

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 77 sanaa» Työ lisätty: 08.03 - 2007» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

8. maaliskuuta 2007
Ei oikeastaan mitään hajua miten tästä tälläinen tuli. Avasin vaan ohjelman ja kone alkoi suoltamaan tälläistä :D
Ehkä runo kertoo jotain menneisyydestäni :) (tulipas nyt hyvä kuvailu taas) Tai sitten seurustelusta, jossa joudun tekemään kompromisseja aika paljon enkä saa vain joka asiassa päättää :D

Kommentit

Indipuss

14:13 // 18.04 - 2007

Minusta tämä oli vähän liian toteava. Syyttäväkin. Vika lienee tällä kertaa ihan omassa päässäni, mutta koin tämän runon todella ärsyttävänä. Tai lähinnä siitä syntyneen mielikuvan. Päässäni tämän luki läpi hyvin ruikuttava ääni.

Puhuu paljon muttei sano mitään.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!