Kaunokirjallisen työn esitys

sanojen päätyttyä

siltä samalta kadulta joka kasteli mun kengät
hiekkaa mun silmille ja tuulta hiuksille
eilisiin sanoihin niinku kampa hiuksiin ja
huomista ei ole näköpiirissä vielä.

kahden metrin pituiset haaveet
ja väsyneet jalat eivät kanna,
yli todellisen päivän

runollisen hetken, joka suututti minut
tähän päivään
ja kohti eilistä.
näkyjen joukkio saattoi seuraavaan suureen,
joka oli poissa

sanojen päätyttyä.

Työn tiedot

sanojen päätyttyä

amelia__

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 44 sanaa» Työ lisätty: 20.03 - 2007» Kommentoitu: 8 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)

Tietoa työstä:

ihan liian sekasin yhdestä hetkestä.

Kommentit

Nymfi

13:20 // 20.03 - 2007


sekaisuus sopii tähän aika mainiosti. alkaa hienosti, loppua kohden jotenkin hajautuu aika pahasti mun silmääni, mut varmaan tarkoituskin. vähän ärsyttää sama otsikko kuin loppusäe. ihan mukava, eka säkeistö parasta. haikea ja sellainen haaveileva. ihan kiva runotus.
kiitos.

poutaa

18:37 // 20.03 - 2007

Jollain tapaa pidän tästä, vaikka ensimmäisen säkeistön puhekieli häiritseekin paljon. Tuo kampa hiuksiin on myös hyvä, mutta erityiset plussat tuosta toisesta säkeistöstä.

Piste

17:25 // 21.03 - 2007

luin nyt vaan kerran mutta kivalta kuulosti ! luen vielä uudelleen sen joskus. <:

lauratar

23:10 // 22.03 - 2007

tykkäsin :>.
Piti kyl lukee pari kertaa ennen ku ymmärsin tän suurinpiirtein. Yleensä en välitä runoista, jotka on sellasii et pitää oikeesti miettii (yksinkertanen ihminen kun oon), mutta tähän se mun mielestä sopii( niinku nymfi jo mainitsi). Tykkäsin myös erityisesti tosta, että et käyttäny suoraa kirjakieltä, toi runo jotenki avautu paremmin. Vähään aikaan paras runo mitä oon lukenu, hyvä kokonaisuus, suosikkeihin :))

sarina

18:24 // 01.04 - 2007

kiitos(: minäkin pidän tästä runosta, muutaman kerran se piti kuitenkin lukea enneku kokonaan avautu, kiva kokonaisuus.

Olio

11:58 // 12.04 - 2007

Kiitos kommentistasi! Tämäkin on oikein kiva runo ;)

centaurea

14:29 // 22.09 - 2007

Rakastuin tähän runoon. Samaistun siihen. Jokin tässä sekaisuudessa tuo vain esille runon henkilökohtaisuuden, ettei se välttämättä ikinä avaudu toisille, koska toisen ajatuksia on vaikea kokea omakohtaisesti. Ja kuten huomaat, ajoit mut suorastaan filosofiseen tilaan. Tää on hieno, koskettava. Ja otsikon toisto sopii musta hyvin.

Tapuli

19:07 // 29.09 - 2007

No huh.

Tästä tuntuu löytyvän tasoja enemmän kuin sanoja, vaikuttavaa.
Ensimmäinen kappale vei sydämeni kuus-nolla.

Vitsi tässä riittää luettavaa, hieno.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!