Kaunokirjallisen työn esitys
Jälleen kerran astuin harhaan, lankesin polulta, löin jalkani kiveen, horjahdin kuoppaan.
Kasvoni mullassa, kämmeneni pikku kiviä täynnä, suussa hiekkaa, polvet verillä.
En löydä voimia nousta ylös. En jaksa, ei ole mitään syytä.
Tahdon jäädä siihen makaamaan niin kauaksi aikaa kunnes puiden juuret ovat minut sitoneet, lehdet peittäneet, sammaleet vanginneet.
Niin kauaksi aikaa kunnes minut on jokaisen vuodenajan tuulet, sateet ja myrskyt piesseet.
Niin kauaksi aikaa kunnes muutun maaksi, sulaudun siihen mihin lankesin.
Työn tiedot
Täyttä multaa
Slay
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 69 sanaa» Työ lisätty: 29.03 - 2007» Kommentoitu: 6 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
tai kunnes löydän syyn nousta.
Kommentit
Blood-Demon
13:08 // 01.04 - 2007
Tipuin pimeyteen miettien, miksi nousisin. Jep tämä on nähty niin monta kertaa enenkin samoin sanoin kuvattuna.
Seraphine
16:38 // 23.04 - 2007
Aihe voi olla käytetty, mutta kyllä minusta tämä on ilmaisultaan ihan tuore.
Ehkä kun elän itse parhaillaan tämän tyyppistä kautta tunnepuolella, niin siksi tämä iskee suuresti minuun :D
Pidän kovasti tuosta kaikesta kuvailusta, jonka olet runoon upottanut.
Kaunis ja haikea tunnelma, hyvä hyvä. :)
Kaskelotti
13:58 // 31.07 - 2007
tykkään paaaljon tosta toistelusta, siis että noi on tolleen pötkössä ja siitä et toi on vähän niin kuin metsä aiheinen :D Loppu vois olla jotenkin sykähdyttävämpi tai ainakin erillään muusta tekstistä? Tää olis varmaan tosi hieno lausuttuna, *kirjoitusvirhe ei kauksi vaan kauaksi viimeinen rivi ^^
tytt
17:41 // 20.08 - 2007
Lopetus tökkii, kaipaisi jotenkin 'dramaattisempaa' loppua tai edes erillään olevaa lausetta. Tosiaan, käytetty aihe, mutta ei se järvi soutamalla kulu ja sitäpaitsi tykkään tuosta alotuksesta tosi paljon :)
hopkoplin
16:44 // 15.10 - 2007
Luin väärin toisen rivin lopun "suussa hiekkaa, polvet verillä"- kohdan "suussani hiekkaa, polveni verillä". Väärin luettuna se kuulosti mielestäni vieläkin paremmalta :D Mutta kaiken kaikkiaan, pidin tästä, tunnelma vetäisi mukaansa paikoin. Sopii tähän kirottuun säähänkin.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!