Kaunokirjallisen työn esitys
Välimatka
Kuu on kiertänyt siitä, kun sinut viimeksi näin.
Tuntuu kuin ois sydän väärinpäin.
Sun ajattelevan mua kuulen.
Hengitän hiljaa, yritän sua yli ikuisuuden koskettaa.
Rakastan sinua, niin luulen.
Hiljaisuus on päivän sana. Se oli eilisenkin.
Hiljaa, hiljaa olet ollut sinä senkin.
Kuu on kiertänyt siitä, kun sua viimeksi koskettaa sain.
Tuntuu kuin olisin kosketustasi vailla ain.
Sun kaipaavan mua kuulen.
Hengität hetken hiljaa, yrität sanan pari pohjoisesta etelään ulottaa.
Rakastat minua, niin luulen.
Välimatka
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 63 sanaa» Työ lisätty: 22.04 - 2007» Kommentoitu: 4 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Etäisyys kahden ihmisen välissä voi saada vaikkapa tällaista aikaan.
11:57 // 23.04 - 2007
HIeno runo!, Tiedän mistä kirjoitat:)
ja jäit kiinni, nyt olet sen itsellesikin myöntänyt, että rakastat...
13:12 // 23.04 - 2007
Voi, kauniin kuuloista loppusointuisuutta sekä sanankäyttöä, toimivaa. :)
Pidän runossa esiintyvästä toistosta, tuo tähän runoon tunnelmaa. Tyylistä tulee 1800-lukumainen olo.
Toinen säkeistö miellyttää minua eritoten.
Kaunis runo. :)
17:54 // 29.04 - 2007
Tämä on kovin sievä ja miellyttävä kokonaisuus.
Pidän. :)
19:57 // 31.10 - 2007
Tämä on hyvin onnistunutta kirjoitusta, rakenne ja runon sielu vahventaa toisiaan ja turhat korulauseet on hyvin estetty. :)
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!