Kaunokirjallisen työn esitys

Kuinka me katsomme toisiamme

siinä ympäröivässä sumussa
huomaamatta eksyneenä
me kaikki katsomme toisiamme
katsomme virheet läpi, arvostellen

sumun jälkeen tulee menneisyys
ja
kuvittelemme sen olevan
juuri tällainen
äskeinenkin sanani
on jo historiaa

haluat kai uskoutua
varmasti haaveilet onnesta
niinkuin kaikki muutkin
ja peittelet haavojasi, märkiviä
niinkuin kaikki muutkin

kaikki me täällä olemme rikki
kaikki me täällä olemme yksin
kukaan ei tartu käteen pimeässä
ja vedä pehmeää polkua elämän läpi

- eläkä vain puhu minulle mistään vitun jumalasta
viisaus tulee minusta itsestäni
enkä ole enää siinä iässä
että antaisin satuhahmojen johdatella itseäni

ja se
kuinka me katsomme toisiamme
paljastaa meille
syvimmät haavamme.

Työn tiedot

Kuinka me katsomme toisiamme

Daimonion

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 71 sanaa» Työ lisätty: 26.04 - 2007» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

29.11. 2005
kaivelin arkistojani.
viehätin tällä itseäni uudestaan uudella tavalla.
ja katsoin peiliin aivan uudella tavalla
kohdatakseni seitsemän uutiset.
vähän päivitin.

Kommentit

ceiridwen

18:41 // 27.04 - 2007

Oiiiii pidin tästä kovasti ^^ Synkeä se kylläkin on, pelottavan realistinenkin,
mutta pidin äärettömän paljon joistakin sanavalinnoista, "katsomme virheet läpi, arvostellen"
esimerkiksi oli yksinkertainen mutta toimiva ratkaisu. Muhun iski heti. Ah. Tuun ehkä viel toiste lukeen tätä niin löydän tästä ehkä jotain huomautettavaa :P

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!