Kaunokirjallisen työn esitys
Norsun sisällä haisee kusi ja hiekka. Aleksi ottaa povitaskustaan pienen muovipussin ja levittää sen sisällön laudoitukselle. Silmissä hänellä on sama heijastettu lumous, kuin sillä kertaa kun odotimme hämärään, kiipesimme aidan ylitse, ryömimme parikymmentä metriä punaviinimarjapensaiden alla ja nousimme katsomaan kun Ella pesi hiuksiaan omenashampoolla. Jori väitti - no tiedäthän mitä puhutaan - en tiedä pitäisikö häntä uskoa. Minulle hän kertoi olevansa pirunmoinen tammenpelaaja ja mummunsa syövän tyrnikapseleita, jotka ehkäisevät orastavaa parrankasvua. Kokeilen taskua, tekoviikset on tallella. Kun luimme Toivasen autotallissa sateen kastelemia pornolehtiä ja hän kertoi asiasta kuin ohimennen, olin varma että kaikki tapahtui mutta myöhemmin häpesin lapsellista ehdottomuuttani. Nyt en tiedä mitä uskoa. Toljotan suu auki ja yritän keksiä sanoja ja mielessäni vilisee tapahtumattoman unen teräviä yksityiskohtia. Polveni naksahtaa ja osoittaa pysähtyneen hiljaisuuden. On se, Aleksi sanoo niin hiljaa kuin ei sanoisi mitään ja nyökkää kuin olisi kokenut tämän aikaisemmin ja haluaisi verestää muistoja. Verestää? Kello soi pihalle. Liu`umme kärsästä ulos ja hymyilemme vastakkaisiin suuntiin
Työn tiedot
Norsussa
Kuuttio
» Kategoria: Kirjallisuus » Novellit» Työn pituus: 156 sanaa» Työ lisätty: 12.05 - 2007» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Aika jännä, joo, aika jännä.
Kommentit
dbgirl
19:15 // 12.05 - 2007
Täytyy sanoa etten ymmärrä yhtään mitään mitä tässä tapahtuu, mutta tunnelmallinen tämä on ja hyvin kerrottu. Vaikka en ymmärräkään tästä mitään, tuntuu tämä olevan silti loogisesti kerrottu. Omalla unenlogiikallaan.
nunnu
21:43 // 12.05 - 2007
pidän tästä
eikä tapahtumiinkaan voi sinänsä valituksen muodossa puuttua, koska tässä kaikki esiintyy vielä niin viattomassa vaiheessa
eikä jatkoksikaan voi olettaa pahaa, koska tämä oli pakko lukea alusta loppuun ja takaisin lopusta alkuun kokonaisuudeksi
AntoineDeSaint-Exupery
12:13 // 20.08 - 2008
Mainio pätkä, todella. Kirjoitustyyli on juuri sen verran hämärää, että tykästyy oikopäätä. Helppo kuvitella tilanne kuin tilanne, monta tilannetta siis. Eikä missään ole mitään outoa :o Hieno työ.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!