Kaunokirjallisen työn esitys
Hän piti katseensa kiinni horisontissa, joka pysyi itsepintaisen liikkumattomana.
Päivästä toiseen hän tarkkaili horisonttia, vaikka tiesi varsin hyvin mitä se teki
hänen silmilleen. Vähä vähältä se istuttaisi hänen kasvoilleen odottavan katseen,
katseen jonka tunnisti niin monen kylän naisen kasvoilla, kaikkien heidän,
jotka samanaikaisesti sekä odottivat että pelkäsivät tulevaisuutta.
Keskipäivällä pohjoiseen horisonttiin ilmestyi laiva, mutta niin kaukaa se ohitti
heidän saarensa, että ehti näyttäytyä maailman reunan tällä puolella vain hetken ajan.
Kun nuoret parit ensimmäistä kertaa erosivat, opastivat vanhemmat naiset
heitä välttelemään merelle katselemista, jotta eivät muuttuisi liian sinisilmäisiksi.
Jos näin pääsisi käymään, he eivät tunnistaisi, jos nuoren miehen vaatteisiin
olisi tarttunut vieraan parfyymin tuoksu.
Silloin tällöin syntyi lapsi, jolla oli harvinaisen siniset silmät. Tämä johtui siitä,
että lapsen äiti odotti samanaikaisesti sekä lasta syntyväksi, että sen isää palaavaksi.
Meren väri saattoi siis siirtyä myös pienokaisen silmiin. Tällainen lapsi oli kaunis,
mutta erottui muista, eikä hänelle tavallisesti luvattu kovin onnellista elämää.
Jotkut vanhukset olivat kieltäytyneet kohtaamasta pelkoa,
ja odottivat mieluummin kuolemaansa saakka. He istuivat kesät ja talvet
parvekkeillaan, ja tähyilivät kaukaisuuteen. Heidän kanssaan oli
hyvin raskasta, läheisten piti vuosikausia puhua valheellisia sanoja valkoisille silmille.
Ihmistä, jolla oli valkoiset silmät, oli kuitenkin kunnioitettava.
Hänen katseensa oli kääntynyt jo merestä taivaaseen
Työn tiedot
Maailman reunan tällä puolen
sera
» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 197 sanaa» Työ lisätty: 12.05 - 2007» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
euroviisu-iltana.
Kommentit
nunnu
21:32 // 12.05 - 2007
minua miellyttää varsin
katseen laadun selittäminen
ja yhteenveto
tässä on hieman erillinen olo
mutta kuitenkin tuntuu kuin olisimme ranskassa
dbgirl
12:48 // 13.05 - 2007
Hyvin tunnelmallinen ja kauniisti kerrottu tarina. Hieman vanhanaikainen, joka ei tässä ole mikään virhe vaan vain eduksi. Kappalejako toimii ja kirjoitusvirheitä en ainakaan huomannut. Lämmin ja elämää selittelevä teksti.
GemineWings
11:56 // 15.05 - 2007
Todella kaunis! :)
Lipuvasti etenevä teksti, sopii hyvin meriaiheeseen ja sinisiin silmiin mielestäni.
Tuo katseen selittely kuulostaa hyvältä ja mielestäni kekseliäältä. Erityisesti viehdyin viimeisen kappaleen valkoisiin silmiin, todella kauniisti onnistunut kohta ja hyvä lopetus tälle tekstille.
Tunnelma tässä on haikea, eräällä tavalla lohdutonkin. Tulee tuntu, että tässä sitä odotetaan ikuisuutta kaukaisempi aika, eikä se odotettu henkilö/asia saavu milloinkaan. Ihan kuin unohtaisi elää sen sijaan, että vain seisoo ja odottaa paikallaan, ja lopulta odottaa rakkaansa saapumisen sijaan vain pääsyä taivaaseen.
Herättää paljon ajatuksia. Pidän kovasti. :)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!